Tullin pääjohtaja tuomittiin virkavelvollisuuden rikkomisesta sakkoihin – pelkkä läsnäolo kokouksessa oli laitonta hänen jääviytensä takia

Antti Hartikainen itse kiisti syyllistyneensä rikokseen. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN 

Helsingin käräjäoikeus on tuominnut Tullin pääjohtajan Antti Hartikaisen virkavelvollisuuden rikkomisesta kymmeneen päiväsakkoon. Tämä tekee hänen tuloillaan 950 euroa.

Syyttäjä oli vaatinut hänelle sakkorangaistusta virkavelvollisuuden rikkomisesta, koska Hartikainen ei marraskuussa 2015 poistunut Tullin johtoryhmän kokouksesta, jossa käsiteltiin epäsuorasti Hartikaisen puolison työsuhdetta.

Hartikainen jääväsi itsensä kokouksessa, mutta ei poistunut asian käsittelyn ajaksi. Hän itse kiisti syyllistyneensä rikokseen.

Oikeus katsoi, että Hartikaisen merkittävän aseman vuoksi hänen pelkkä läsnäolonsa kokouksessa on voinut vaikuttaa asian käsittelyyn. Tämän vuoksi tekoa ei voinut oikeuden mukaan pitää vähäisenä. Hartikainen tuomittiin tahallisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Oikeus kuitenkin katsoi, että Hartikaisen teko oli lähellä tuottamuksellista. Tuottamuksellisuus tarkoittaa, että rikos on tehty huolimattomuudesta.

Oikeus myös totesi, että Hartikaisen puolison rekrytoimista ei suoraan käsitelty johtoryhmässä, vaan lopullisen valinnan teki Helsingin tullin tullipäällikkö.

Tullin johtoryhmän kokouksessa nousi esiin määrärahojen kohdentaminen tehostettuun alkoholin maahantuontiin ja siihen liittyvien määräaikaisten tehtävien täyttäminen vuodelle 2016. Hartikaisen vaimo työskenteli 2015 määräaikaisena tullitarkastajana Helsingin tullissa kyseisissä tehtävissä.

Kokouksessa päätettiin, että niin sanottua viinarallioperaatiota jatketaan.

Syyttäjän mukaan pelkkä Hartikaisen läsnäolo kokouksessa saattoi vaikuttaa päätöksentekoon esimerkiksi niin, että käsiteltävästä asiasta ei uskallettu keskustella vapaasti tai esittää mielipiteitä, jotka ovat vastakkaisia esteellisen lähipiirin intressien kanssa.

Erityisesti tämä korostuu tilanteessa, jossa läsnäoleva esteellinen henkilö on korkeassa asemassa oleva virkamies, kuten tässä tapauksessa. Tällöin alaisten on hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta, ilmaista mielipiteitä, jotka poikkeavat tällaisen henkilön lähipiirin intresseistä, syyttäjä Anja-Riitta Rinkinen perusteli.

Jos kokouksessa olisi päätetty, ettei tehostettua alkoholin maahantuonnin valvontaa olisi jatkettu, olisi siitä voinut olla oikeuden mukaan haittaa Hartikaisen puolisolle.

Vastaavasti se, että niin sanottua viinarallia jatkettiin, saattoi olla hänelle taloudellisesti hyödyllistä. Samaten sillä, miten henkilöt kyseisiin tehtäviin rekrytoidaan, oli mahdollisia taloudellisia vaikutuksia Hartikaisen puolisoon. Hartikainen ei siis olisi saanut olla läsnä, kun asiaa oli käsitelty, oikeus totesi.

Hallintolain mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos on esteellinen. Hartikainen jääväsi itsensä kokouksessa, mutta ei poistunut asiankäsittelyn ajaksi.

Oikeuden mukaan Hartikaisen olisi kuitenkin tullut poistua kokouksesta kuulomatkan ulkopuolelle.

Jäävinä jääminen käsittelyyn on ollut, ei pelkästään tuottamuksellisesti piittaamatonta, vaan alimman asteisen tahallisuuden määritelmän täyttävää tahallista lain nimenomaisen säännöksen laiminlyömistä, oikeus totesi.

Myös eduskunnan apulaisoikeusasiamies on aiemmin katsonut, että Hartikainen menetteli hallintolain vastaisesti.

Hartikaisen itsensä mukaan johtoryhmässä ei käyty itse valvonnan jatkamisesta laajaa keskustelua, vaan kokouksessa todettiin nopeasti, että viinarallioperaation jatkaminen on selvä asia. Lopputuloksena linjattiin hänen mukaansa, että määräaikaiset tehtävät voidaan laittaa hakuun ja tehtäviä tarjotaan ensin muista tehtävistä vapautuville tai viinarallitehtäviin siirtymään halukkaille tullilaisille.

Asia tuli esille yllättäen asialistan ulkopuolelta, ja varsinainen viinarallin jatkamista koskeva keskustelu oli niin lyhyt, ettei Hartikainen ehtinyt poistua kokoustilasta, hänen vastauksessaan käräjäoikeudelle todetaan.