Sähkön etäluennan hyödyt vielä osaksi näkemättä
Petteri Heinäsen käsissä on Aidonin energiapalvelulaite. Se tuottaa tunneittain tietoa kodin sähkönkulutuksesta. Janne Nousiainen Kuva: Viestilehtien arkistoJYVÄSKYLÄ (MT)
Sähkönjakelu on muuttunut oleellisesti sen ansiosta, että kaikki Suomen 3,3 miljoonaa sähkömittaria muutettiin etäluentaan viime vuoden loppuun mennessä.
Uuden järjestelmän todellisia hyötyjä on silti vaikea todentaa, sillä sen käyttö on kokonaisuutena vasta tiensä alussa.
Etäteknologiaa tuottavan Aidon Oy:n liiketoimintayksikön johtaja Petteri Heinänen haluaa katsoa palvelun luotettavuutta loppuasiakkaan eli sähköliittymän omistavan kotitalouden ja yrityksen kannalta. Joka taloudessa tarvitaan paitsi luotettava sähkönsaanti myös luotettava tietoliikenneyhteys, jotta etäluenta onnistuu.
Etäluentaan siirtyminen onkin Heinäsen mukaansa osaltaan korostanut tietoliikenneverkon roolia peruspalveluna varsinkin haja-asutusalueilla.
”Olen kuullut havaintoja, että ’viimein alkoi meilläkin matkapuhelin toimia kunnolla, kun tuli tuo sähkön etäluku’.”
Vaikka 3g-verkot ovatkin kehittyneet, kaikilla etäluenta ei ole onnistunut ilman suunta-antennin asentamista pihapiiriin.
Aidonissa tiedetään, että etäluentaan siirtyminen koko maassa oli iso investointi niin sähköyhtiöiden kuin sähköstä maksavien kotien ja yritysten näkökulmasta.
”Kun laitteet ovat monipuoliset, niistä pitäisi saada mahdollisimman monipuolista apua”, Heinänen sanoo.
Aidonissa käytetäänkin laitteista nimitystä energiapalvelulaite etämittarin sijaan.
Sähköyhtiö pystyy näkemään järjestelmän ansiosta heti, ovatko kaikki liittymät mukana verkossa vai eivät. Samoin järjestelmä kertoo, onko liittymissä käytössä kaikki kolme vaihetta vai toimiiko jonkun sähkönsyöttö vajaana.
Vikojen korjaus siis nopeutuu.
Haja-asutusalueilla on tavallista, että sähkön laatu vaihtelee. Yhtiöt voivat nyt seurata verkon kapasiteetin riittävyyttä eri tilanteissa.
Lisäksi sähköyhtiöt voivat ajaa liittymiin ohjelmistopäivityksiä ilman, että kaikkialla tarvitsee käydä paikan päällä.
Oleellista on niin ikään turvallisuuden kohentuminen. Niin sanotun nollajohtimen katkeaminen voi aiheuttaa vaaratilanteita. Sellaisen sattuessa valvomoon lähtee hälytys ja samalla laite voi katkaista sähkövirran automaattisesti.
Etäteknologia mittaa kodin sähkönkulutusta koko ajan. Kerran tunnissa laite ottaa talteen kulutuksen, ja vuorokauden välein lukemat siirtyvät sähköyhtiölle, haja-asutusalueella siis yleensä kännykkäverkon kautta.
Sähkön jakeluyhtiöt ovat alkaneet hyödyntää etäluentaa myös niin, että ne siirtävät asiakkaiden kulutuslukemat verkkopalveluun. Näin asiakkaat pääsevät seuraamaan sitä, mistä sähkön kulutus taloudessa syntyy. Palvelu kuuluu sähköyhtiöillä liittymän hintaan.
”Ihmettelen, jos ihmiset eivät ala seurata energian kulutusta”, Heinänen sanoo.
Hänen mukaansa kerrostaloasuja tuskin saa kovin suurta muutosta aikaan, mutta maatiloille, sähkölämmittäjille ja kesämökeille voi syntyä selvääkin säästöä siitä, että säätää esimerkiksi lämmitystä luentatietojen perusteella.
Automaattisesti energia ei kuitenkaan säästy.
Heinänen löytää vertailukohdan liikenteestä: ”Jos hankit auton, joka kuluttaa vähän, mutta oma ajotyyli on edelleen sellainen, että kulutus on suurta, ei hyötyä synny.”
KAIJALEENA RUNSTEN
Haja-asutusalueilla on
tavallista, että
sähkön laatu
vaihtelee.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
