Univajeella voi olla merkittäviä terveydellisiä vaikutuksia – Näin selvität todellisen unentarpeesi

Tutkimusten mukaan yli 50 prosenttia suomalaisista on väsyneitä ja vähintään 20 prosentilla se johtuu univelasta. Kuva: Sanne Katainen

Perussääntö on, että ihmisen tulisi nukkua seitsemästä yhdeksään tuntia yössä. Monet väittävät pärjäävänsä vähemmälläkin, mikä ei ole aina totta. Jos haluaa selvittää, paljonko todellisuudessa tarvitsee unta yön aikana, kannattaa tarkkailla unta lomalla, kertoo Terveystalo tiedotteessaan.

”Jos herää lomapäivinä joka päivä esimerkiksi tunnin myöhemmin, kuin yleensä arjessaan, kertoo se unen tarpeen todellisen määrän. Kannattaa tosin loman alussa huomioida, että mikäli univelkaa on kertynyt pitkältä ajalta, tilanteen tasoittumiseen voi mennä noin viikko”, kertoo Terveystalo Helsingin Uniklinikan yleislääkäri ja Fokus Unen erikoisyksikön johtaja Eevert Partinen.

Aivomme osaavat tehostaa unta niin, että univelka kuittaantuu pois hieman lyhyemmänkin unen aikana. Silloin muun muassa syvän unen prosentuaalinen määrä lisääntyy. Ihmisen ei siis tarvitse kuitata univelkaa yhtä monella tunnilla kuin sitä on kertynyt.

”Sama aivojen toimintalogiikka pätee myös silloin, kun ihmisellä on unettomuutta. Vaikka uneton nukkuu yössä lyhyempiä aikoja, hänen unensa voi olla parempilaatuista kuin täydet yöunet nukkuvalla. Aivot siis kuittaavat osan univelasta tehostamalla toimintaansa tässäkin tapauksessa”, Partinen kertoo.

Univelka voi myös kroonistua, ja useiden tutkimusten mukaan yli 50 prosenttia suomalaisista on väsyneitä ja vähintään 20 prosentilla se johtuu univelasta.

”Taustalla vaikuttavat monenlaiset tekijät. Yksi syy univelan kerääntymiseen lienee se, että arjessa on rajallinen määrä tunteja, joita yritetään ikään kuin varastaa unesta”, Partinen taustoittaa.

”Jos nukumme esimerkiksi viikon ajan joka yö liian vähän, havaitsemme muutoksia ihmisen elintoiminnoissa. Pitkittynyttä univelkaa voi vähentää vain säännöllisellä unirytmillä, sillä unta ei voi nukkua varastoon.”

Pitkäkestoisen univelan oireita voivat olla esimerkiksi väsymys, muistin heikkeneminen, ärtyneisyys ja stressin sietokyvyn laskeminen.

Myös seuraavilla oireilla, kuten keskittymiskyvyn heikkenemisellä, verenpaineen nousulla, kolesterolitasojen heikentymisellä, stressihormoneiden lisääntymisellä ja kohonneella verensokerilla on todettu olevan yhteyttä univajeeseen.

Univelka voi myös lisätä epäterveellisiä ruokatottumuksia ja vähentää halukkuutta liikuntaan, jolloin paino alkaa nousta.

Todella pitkään jatkuessaan univelka voi myös lisätä psykiatrisia sairauksia, kuten ahdistusta ja masennusta.