Ympäristöluvan saanti viivästyy usein ruuhkien ja puutteellisten hakemusten takia – pisimmät käsittelyajat kestävät vuosikausia

Kalankasvatuksen ympäristölupien haku voi olla hidasta ja kallista. Kuva: Pasi Leino

Ympäristölupien pitkiä käsittelyaikoja on paheksuttu investointien esteenä tai vähintään hidasteena. Käsittely nopeutuisi, jos lupien hakijat olisivat yhteydessä aluehallintovirastoon jo ennen hakemuksen jättämistä. Myös viranomaisten toiminnassa on petrattavaa.

Lupakäsittelyn kompastuskiviä selvitettiin Suomen ympäristökeskuksessa (Syke).

Liki kaksi kolmasosaa ympäristöluvista käsitellään alle vuodessa. Käsittelyaika lasketaan hakemuksen jättämisestä päätöksen antamispäivään.

Aluehallintovirastot antoivat vuosina 2018–2020 yhteensä 1 750 ympäristölupapäätöstä. Tarkastelujakson pisin käsittelyaika oli 8,5 vuotta. Aluehallintovirastoista hitaimmin hakemukset etenivät Pohjois-Suomessa.

Yli vuoden mittaisiksi venyneistä päätöksistä 295 liittyi investointeihin. Keskeisimmät toimialat olivat turvetuotanto, jätteiden hyödyntäminen ja käsittely, eläinsuojat sekä malmien ja mineraalien kaivaminen ja tuotanto.

”Esimerkiksi jätevedenpuhdistamojen ympäristölupien käsittely on viime vuosina kestänyt säännönmukaisesti yli vuoden. Pitkiä käsittelyaikoja oli myös muilla toimialoilla, mutta ei kuitenkaan yhtä yleisesti,” kertoo selvityksen tekijä, suunnittelija Mikko Attila Sykestä.

Esimerkiksi eläinsuojien investointihankkeiden lupahakemuksista 14–27 prosentin käsittely ylitti vuoden.

Selvityksessä tarkasteltiin lähemmin 28 investointihanketta, joiden lupakäsittely kesti yli vuoden. Niistä lähes kaikissa hidastavia tekijöitä oli useita.

Lupaviranomaisten haastattelujen perusteella hakijasta johtuvat merkittävimmät hidasteet olivat puutteet hakemuksessa ja hakemuksen muuttuminen kesken käsittelyn.

Hakemuksen täydentämistä joudutaan yleensä pyytämään hakijalta useampaan otteeseen ja täydentämisiin kuluu tyypillisesti useita kuukausia. Hankkeen muuttuminen lupahakemuksen vireilläolon aikana johtaa lähes poikkeuksetta siihen, että hanke on kuulutettava uudelleen, mistä aiheutuu kuukausien viive. Jotkut hankkeet on jouduttu muutosten takia kuuluttamaan jopa kolmeen kertaan.

Usein lupakäsittely pitkittyy, koska hakija ei ole selvittänyt ennakkoon, tarvitaanko luvan käsittelyssä esimerkiksi luontoselvityksiä tai ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Esimerkiksi Natura-arvioinnin tarveharkinta kestää elykeskuksessa puoli vuotta.

”Suurin osa tällaisista viivästyksistä voitaisiin välttää tai ainakin niiden kestoa voitaisiin lyhentää, jos ympäristöluvan hakijat olisivat aluehallintovirastoon yhteydessä jo ennen hakemuksen jättämistä”, Attila sanoo.

Myös viranomaisten työkuorma hidastaa ympäristölupien käsittelyä. Vireillä on usein hakemuksia ruuhkautumiseen asti. Siihen päälle tulevat vielä henkilövaihdokset ja sairauslomat. Myös elykeskukset joutuvat usein pyytämään lisäaikaa lausuntonsa antamiselle.

Osa lupahakemuksista oli odottanut käsittelyn jatkumista jopa kolme vuotta. Toisinaan luvan hakijalla ei ole kiirettä saada päätöstä esimerkiksi puuttuvan rahoituspäätöksen takia.

Osa pitkään käsitellyistä ympäristöluvista liittyi niin laajoihin ja monimutkaisiin hankkeisiin, että niiden käsittelyä pitkittivät lisäselvitystarpeet. Myös itse lupaharkinta oli näissä tapauksissa työläs.

"Jätevedenpuhdistamojen ympäristölupien käsittely on viime vuosina kestänyt säännönmukaisesti yli vuoden." MIKKO ATTILA