Taloustilanne synkkä Suomessa ja EU:ssa
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sosiaalidemokraattiset jäsenet Jouko Skinnari (vas.), Kari Rajamäki ja Matti Saarinen kuuntelivat tiistaina asiantuntija-arvioita Suomen talouden tilasta. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoProfessori Sixten Korkman pitää Suomen ja Euroopan talousnäkymiä murheellisina.
”Euroopassa murheina ovat velan korkea taso ja investointien vähäisyys, sekä yhä jatkuva eurokriisi. Lisäksi ongelmia aiheuttavat Ukrainan kriisi ja Venäjän heikkous.”
Korkman ennakoi Eurooppaan vaisua talouskasvua seuraaville kymmenelle vuodelle.
”Tuskin talous kokonaan hyytyy, mutta siirrytään hitaan kasvun aikaan. Maailma on tilassa, jossa epävakaus on suurta.”
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan ensimmäinen avoin kuulemistilaisuus Suomen talouden tilanteesta järjestettiin tiistaina Helsingissä.
Talousasiantuntijat keskustelivat näkymistä liittyen valtion ensi vuoden talousarvioon.
Suomen taloutta painavat sekä sisäiset että ulkoiset tekijät.
Kansainvälinen finanssikriisi sekä eurokriisi ovat heijastuneet Suomeen.
”On hätkähdyttävää, että Euroopan lama on syvempi kuin 1930-luvulla. Harjoitettu europolitiikka on käytännössä tuhonnut vientimarkkinat”, sanoo professori Pertti Haaparanta.
Dosentti Jaakko Kiander huomauttaa, että maailman suurimpana markkina-alueena EU:lla on ratkaisun avaimet käsissään.
”EKP ja EU-komissio ovat epäonnistuneet harjoittamassaan politiikassa. Jos muutosta ei tule, Eurooppa muuttuu Argentiinaksi.”
Suomi kärsii myös suurista sisäisistä ongelmista.
”Suomea on kohdannut katastrofi viennin ja teollisuuden peruspilareiden luhistumisen myötä. Metalli-, it- ja metsäteollisuuden romahdukset ovat jättäneet jälkensä”, Korkman korostaa.
Professori Haaparanta tuomitsee Euroopassa harjoitetun ”paastopolitiikan.”
”Leikkauspolitiikka euroalueella on keskeisin syy nykyisiin ongelmiin. Jos Italia ja Ranska pakotetaan seuraavaksi paastopolitiikan tielle, se romahduttaa Saksan talouden”, Haaparanta varoittaa.
Leikkausten vaihtoehdoksi hän tarjoaa velkaelvytystä.
”Elvytys voi jopa vähentää julkisen velan osuutta bruttokansantuotteeseen. Näkemystä tukee muun muassa kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n raportti.”
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen suhtautuu elvytykseen kielteisemmin.
”Törmää usein väitteeseen, että nyt kannattaisi elvyttää ja säästää sitten, kun talous taas kasvaa. Siihen sisältyy suuri riski. Kun olisi päästy normaalitilaan, olisivat kestävyysvaje ja julkisen talouden rakenteellinen alijäämä edelleen läsnä entistä voimakkaampina.”
”Niiden hoitaminen syöksisi talouden uudelleen taantumaan. Järkevintä on sopeuttaa julkistaloutta sekä bruttokansantuotteen tasoa samalla aikajänteellä.”
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtajan Markku Kotilaisen mukaan luottoluokituksen lasku oli odotettu päätös.
”Kasvunäkymät ovat heikentyneet ja huono kasvu on alkanut näkyä julkisessa alijäämässä. Kun Suomen tilanne vielä heikentyi lisää Venäjän takia, ei luottoluokittajalla ollut muuta vaihtoehtoa kuin luokituksen alentaminen.”
Myös Vartiainen pitää päätöstä odotettuna.
”Luokituksen alenemisen suorat vaikutukset ovat vähäisiä.”
JUKKA KOIVULA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
