Hiilenmusta talvi huolestuttaametsänomistajaa
Metsänomistaja Risto Lauhanen varoittelee Suomea hiilen-mustasta energiapolitiikasta. Risto ja Johan Lauhanen poikkesivat katsastamassa kotitalonsa viereisestä metsäpalstaa Ylistarossa. Timo Aalto Kuva: Viestilehtien arkistoSEINÄJOKI (MT)
Seinäjoen Ylistarossa asuva metsänomistaja ja bioenergia-alan dosentti Risto Lauhanen pitää puukaupan näkymiä Suomessa kohtuullisen hyvinä.
”Puulle on ollut viime vuosina kysyntää. Sanoisin, että energiapuumarkkinoiden syntyminen 2000-luvulla on ollut erittäin tärkeä asia metsäkoneyrittäjienkin kannalta. Energiapuu työllistää hyvin”, Lauhanen sanoo.
Metsänomistaja kertoo kuitenkin olevansa huolissaan ”hiilenmustasta talvesta”.
”Jaan pitkälti suurteollisuuden ilmaiseman huolen hallituksen tekemistä energiaratkaisuista. Rahaa valuu ulkomaille, kun kivihiiltä ostetaan.”
Risto Lauhanen työskentelee tällä hetkellä Seinäjoen ammattikorkeakoulun elintarvike- ja maatalouden yksikön tutkimus- ja kehityspäällikkönä.
Hallituksen energiapolitiikka ja veropäätökset eivät ole vielä heijastuneet metsänomistajan arkeen samalla tavoin kuin suuriin energiantuotantolaitoksiin.
”Ainakaan omakohtaisesti tämä ei ole vielä realisoitunut, sillä puukauppa kannattaa kohtuullisesti. Mutta jollei korjausliikkeitä tapahdu, huono kehitys heijastuu varmaan myös metsänomistajiin.”
Erityisesti suurlaitokset yskivät energiapuun kalliin hinnan takia.
”Pienpuun korjuu on kallista, joten pienpuuhakkeen tuet ovat tärkeitä hankintaketjun eri osille metsästä energialaitokselle. Tilanne korjaantuisi, jos pienpuun hankinnan tuet palautettaisiin vähintään entisiksi”, Lauhanen toteaa.
Hiilisavotassa puhutaan usein nimenomaan suurten energialaitosten suulla. Lauhanen nostaisi kuuluvammin esille myös pienten energia- ja lämpöosuuskuntien ääntä.
”Tukiasiat ovat kipeitä myös osuuskunnille. Toisaalta pienissä yksiköissä kivihiilen käyttö ei ole lisääntynyt, vaan päinvastoin öljyn korkea hinta on lisännyt puunpolttoa”, Lauhanen muistuttaa.
Erityisesti maatiloilla puunpoltto on viime vuosina lisääntynyt selvästi.
”Koska sähköntuotantoa ei juuri voi ruveta säätelemään, täytyy toimenpiteet kohdentaa lämmöntuotantoon. Pitäisi huolehtia siitä, että kotimaiset työllistävät vaihtoehdot, kuten puu, turve ja maatilojen biomassat, olisivat kannattavia”, Lauhanen linjaa.
Hänen mukaansa kyseiset energiamuodot tuovat oikein tuettuina uutta työtä ja toimeentuloa maaseudulle.
Risto Lauhasen perheellä on metsää ja peltoa eri puolilla läntistä Suomea Huittisista Soiniin, yhteensä yli sata hehtaaria.
”On ostettu helppohoitoisia palstoja, joista saa harvennuspuuta myyntiin heti. Harvennuspuun kanssa ei kannata nuukailla, sillä metsää pitää hoitaa. Talousmetsälle annetaan kirvestä, kun se sitä tarvitsee.”
Lauhanen muistuttaa, että paras taloudellinen tulos saadaan tukkipuusta.
”Tukkipuun myynnissä kannattaa seurata kauppojen ajoitusta ja sahojen suhdannekäyriä. Sieltä kyllä tulee tulosta.”
Hyvä taloudellinen tulos kuitenkin edellyttää metsän kunnosta huolehtimista.
”Ihmiset eivät enää tänä päivänä elä metsästä kuten ennen. Ymmärrys metsänhoidosta on vähentynyt, ja siksi taimikon ja nuorten metsien huollossa tulee hoitorästejä.
SAK:n viimeviikkoinen ulostulo, jossa maa- ja metsätalousmaata vaaditaan kiinteistöveron piiriin, ei Risto Lauhasta vakuuta.
”Puumarkkinat ovat toimineet hyvin nykyisen metsäverojärjestelmän aikana. SAK:n suuntaan toteaisin, että kiinteistöveroa ei voida säätää tasaprosentilla tuosta noin vain. On olemassa hyvin erilaisia metsäalueita ja metsäpohjia.”
Ongelmallinen on myös niihin metsänomistajiin kohdistuva verotaakka, joilla ei ole myytävää puuta.
”SAK:ssa kannattaisi muistaa, että perinteiset maanomistajat omistavat metsistä enää varsin vähän. Tällainen verokohtelu kohdistuisi raskaasti palkansaajiin ja eläkeläisiin, siis myös SAK:n omaan jäsenistöön”, metsänomistaja Lauhanen tähdentää.
JUKKA KOIVULA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
