Kuntaliitto varoittaa kuntaveron kasvavista eroista
Kuntien veroprosentti voi tällä vuosikymmenellä nousta jopa 30:een, jos rakenteellisia muutoksia ei tehdä ja menojen kasvu rahoitetaan veroja nostamalla. Jo nyt joillain kunnilla on paineita nostaa veroa 24–25 prosenttiin, Kuntaliitossa arvioidaan.
Samalla kuntien väliset verotuserot suurentuvat.
Tänä vuonna 156 kuntaa korottaa verojaan. Kovin veroprosentti on Kiteellä, 22,5 prosenttia ja alhaisin Kauniaisissa, 16,5 prosenttia. 3 000 euron kuukausipalkalla Kauniaisissa jää käteen 1 900 euroa vuodessa enemmän kuin Kiteellä.
”Tällaiset erot eivät ole enää mitenkään perusteltavissa ja jatkossa erot vain kasvavat. Hankalin tilanne on rakennemuutosalueilla, joista työikäiset muuttavat pois”, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen sanoo.
Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan kalleimmat kuntaverot voivat kohota jopa 27–29 prosenttiin ja uusi haamuraja on 30 prosenttia. Vielä 1970-luvulla verot pyörivät 15 prosentin tuntumassa.
”Tänä vuonna kunnat ovat korottaneet verojaan 400 miljoonaa euroa ja ensi vuonna on odotettavissa samanlainen korotus.”
Valtion sopeutustoimien suhde säästöjen ja veronkorotusten välillä ei ole suinkaan 50/50 niin kuin valtio on antanut ymmärtää, vaan säästöjä on tehty 25 prosenttia ja veroja korotettu 75 prosenttia, Kietäväinen arvioi.
Ero johtuu siitä, että valtio on säästänyt alijäämänsä paikkaamiseksi kuntien valtionosuuksista ja kunnat ovat perineet vastaavan rahamäärän korottamalla kuntalaisten veroja.
Taloustieteilijät arvioivat yleensä, että säästöjen haittavaikutukset talouteen ovat pienemmät kuin veronkorotusten.
Kuntatalous on nyt Kietäväisen mukaan historiallisen ahtaalla. Siihen ovat ajaneet kuntien valtionosuuksien leikkaukset, tehtävien lisääminen, palvelujen kysynnän kasvu sekä taantuma.
Kuntaliitto julkaisi perjantaina vuosille 2015–2018 kuntatalouden sopeutusohjelman. Sen mukaan lisäleikkauksia ei voi tehdä enää ja kuntien veropohjaa tulee laajentaa, jotta palvelut saadaan aikaan kohtuullisella veroasteella.
Kuntaliitto nostaisi kiinteistöveron ylärajaa. Osa pääomaveroista tulisi ohjata kunnille, samoin osa ajoneuvo- ja polttoaineveroista sekä tietulleista.
Kuntaverojen vähennyksiä tulisi siirtää valtion verotukseen. Kuntaliiton apulaisjohtajan Reijo Vuorennon mukaan kunnat ovat nostaneet verojaan, mutta vähennykset ovat nousseet samalla niin paljon, ettei palkansaajan kunnallisvero ole juuri noussut 10 vuoden aikana.
Kunnan tuloveroa pidetään tasaverona, mutta siihen on tullut vähennysten vuoksi progressiota. Pienituloinen maksaa kuntaveroa tuloistaan 6 prosenttia ja keskituloinen 16 prosenttia.
Kunnat ovat pystyneet Kietäväisen mukaan tekemään säästöjä runsaasti irtisanomatta suuremmin henkilöstöä. Tänä vuonna kunnat ja kuntayhtymät pääsevät vähintään 600 miljoonan euron säästöihin henkilöstömenoissa.
Säästöt tulevat tuottavuuden parantumisesta. Eläkkeelle jäävien ja määräaikaisten tilalle ei oteta uusia henkilöitä.
Henkilöstön kelpoisuusehtoihin kaivataan joustoa varsinkin sosiaali- ja terveyspuolella, jotka kattavat puolet kuntien menoista. Esimerkiksi avustaviin tehtäviin voitaisiin palkata työllistettäviä, jos ehdot antaisivat periksi.
Kietäväinen uskoo, että tuottavuus nousee edelleen tulevina vuosina. Sen mahdollistamiseksi tarvitaan kuitenkin kunta- ja sote-uudistukset.
JOUKO KYYTSÖNEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
