Ennätystuloksen tehnyt Kesko avasi hintaneuvottelut ruokateollisuuden kanssa – ”Luotamme, että muutokset heijastuvat alkutuotantoon saakka”

Myyjä pakkaa tilattuja verkko-ostoksia asiakkaalle Kupittaan K-Citymarketissa Turussa. K-ryhmässä ruuan verkkokaupan osuus päivittäistavarakaupan liikevaihdosta oli tammi-maaliskuussa 3,9 prosenttia. Kuva: Jaana Kankaanpää

Myös K-ryhmän ruokakaupassa syntyi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä hyvä tulos maan laajimmalla kauppaverkostolla.

Koko elintarvikeketjussa ruuan alkutuottajat ovat jääneet kustannusten nousun jalkoihin ja kärsineet kannattavuusogelmista.

Onko Kesko pystynyt tekemään jotain myös alkutuottajien hintojen osalta, kun kauppakonserni käy hankinnoissaan pääosan hintaneuvotteluistaan elintarviketeollisuuden kanssa? Miten alkutuottajille maksettava korvaus alkavilla sopimuskausilla on pystytty ottamaan huomioon?

Keskon päivittäistavarakaupan johtaja Ari Akseli vastasi tulosinfossa Maaseudun Tulevaisuudelle tarkemmin, mitä K-ryhmä on tehnyt:

”Pääsääntöisesti alkutuottaja käy hintaeuvottelut valmistavan teollisuuden kanssa. Me olemme ottaneet asian esille valmistavan teollisuuden kanssa ja avasimme kesäjaksolle neuvotellut sopimukset uudelleen.”

Tämä tarkoittaa Akselin mukaan sitä, että Kesko on käynyt satojen eri elintarviketavarantoimittajien kanssa neuvotteluja maaliskuun puolivälistä asti , kun tilanne muuttui.

”Taustalla on erityisesti alkutuotannon tuotantopanosten hintojen nousu, keskeisenä lannoitteet ja energia. Toisaalta Ukrainan sodan myötä entisestään pahentunut tilanne. Olemme hyvin luottavaisia siihen, että näistä neuvotteluista välittyvät muutokset näkyvät elintarviketeollisuuden kutta myös alkutuotantoon. Näin koska ne ovat olleet peruste sille, että avasimme (hinta-)neuvottelut”, Ari Akseli perusteli.

”Paljon on tehty, ja tilanteet ovat kehittyneet parempaan suuntaan, mutta haasteet ja ongelmat alkutuotannossa ovat isot”, Keskon pääjohtaja Mikko Helander lisäsi.

Teollisuuden neuvottelujen avaamisen lisäksi Kesko kertoi entisestään voimistaneensa kampanjointiaan suomalaisen ruuan puolesta.

K-ruokaupoissa myytävästä ruuasta noin 80 prosenttia on suomalaista alkuperää.

Kesko uudisti alkuvuonna vastuullisuusstrategiansa, jonka yhtenä painopistealueena on arvoketjun vastuullisuus.

Miten tämä vastuullisuus näkyy koko ruokaketjussa alkutuottajalta aina kauppaan saakka?

”Kyllä se näkyy, myös jatkossa. Se on meille arvovalinta. Arvojen mukaan Keskossa toimitaan ja sitä johdetaan”, Helander vastasi.

Helanderin mukaan K-ryhmä on kaupan alalla edelläkävijäitä vastuullisuudessa, koko maailmassa. Mikään konkreettinen ei välttämättä muutu, mutta Kesko haluaa strategiallaan varmistaa, että vastuullisuuteen liittyvät asiat ovat entistä tiiviimpi osa kaikkien liiketoimintojen jokapäiväistä tekemistä.

Keskon liikevaihto kasvoi tuloskaudella vertailukelpoisesti 6,5 prosenttia ja oli 2 707 miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli ennätykselliset 144 miljoonaa euroa ja se kasvoi noin 28 miljoonaa euroa.

Veturina kaupparyhmällä oli rakentamisen ja talotekniikan kaupan vahva myynnin kehitys. Myynti ja kannattavuus paranivat merkittävästi yrityskaupan hyvän kehityksen ansisosta. Rakentaminen ja remontointi keskittyvät yhä enemmän ammattilaisille.

Pääjohtaja Mikko Helanderin mukaan Keskon kannattavan kasvun takana ovat oikeat strategiset valinnat ja niiden onnistunut toteutus. Kauppakonserni nosti maanantaina 25.4. koko vuoden tulosohjeistustaan.

Maanantaina annetun positiivisen tulosvaroituksen jälkeen yhtön osakekurssi oli noussut perjantain tulosjulkistuspäivään noin kahdella eurolla noin 25,60 euroon.

Tulevissa näkymissään Kesko ennustaa päivittäistavarakauppansa ”kehittyvän jatkossakin hyvällä tasolla”. Erityisesti Kespron foodservice-liiketoiminnan myynnin kehityksen ja tuloksen ennakoidaan olevan aikaisemmin arvioitua vahvempaa. Foodservice kattaa esimerkiksi ravintolamyynnin.

Pandemian väistyessä kulutuksen kasvu on ollut nopeaa foodservicessä.