Suomen Yrittäjät: Kollektiivinen mörkö estää julkisten sote-kulujen vertailun – pienyrittäjät joutuvat lopettamaan

Länsi-Pohjan terveydenhuollon ulkoistaminen Mehiläiselle on kaatumassa hallituksen esittämien uusien sote-lakien mukaan. Yrittäjät arvostelee hallitusta liiallisesta julkisten palvelujen suosimisesta, mikä käy kalliiksi ja tehottomaksi. Kuva: Pekka Fali

Suomen Yrittäjät arvostelee hallituksen eduskunnalle antamia lakeja sosiaali- ja terveydenhuollosta (sote) rankasti.

"Se heikentää liki 18 000 pienen sote-yrityksen ja 80 000 työntekijän toimintaa ja korostaa liiaksi julkista sektoria", Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala kritisoi.

"Pienyritysten määrä alkaa pudota nopeasti, jos laki menee tällaisena läpi."

Sote-kustannusten laskentamalli on tehtävä avoimeksi ja vertailukelpoiseksi, Yrittäjät vaatii.

"Yksityisten yhtiöiden laskelmat ovat nykyisin täysin läpinäkyviä, mutta julkiset eli kuntien tai sairaanhoitopiirien yksikkökustannukset jäävät piiloon muiden kuluerien sisälle."

"Julkisia ja yksityisiä ei pystytä vertaamaan keskenään, mikä olisi ensimmäinen edellytys järkevälle terveydenhoidolle."

Julkisen terveydenhoidon kustannuksia on yritetty saada esille jo vuosikymmeniä, miksei se sitten onnistu? "Tässä on takana tietty joukko, jota voi kutsua vaikka julkisen sektorin puolustajien kollektiiviseksi möröksi", Kujala heittää.

Yksityisten tuottajat ovat usein pystyneet kehittämään toimintaansa joustavammaksi kuin julkinen, jonka vuoksi ne ovat myös halvempia.

Kustannusten lisäksi myös pitää verrata hoidon laatua. "Se käy parhaiten siten, että kysytään asiakkailta ja he saavat ratkaista, käyttävätkö yksityistä vai julkista."

Eduskunta voi vielä parantaa lakeja. Yrittäjät ehdottaa korjattavaksi kuutta kohtaa, jotka pitää korjata, jotta sote-palvelut pysyvät kunnossa.

Ensinnäkin sote-palveluiden järjestäminen ja tuottaminen pitää erottaa velvoittavasti. Järjestäjä eli maakunta tuottaa myös itse terveydenhoitoa ja sosiaalihuoltoa eikä ole itsenäinen suhteessa tuottajiin. "Silloin se voi helposti suosia omia tehottomia palvelujaan."

Toisena kohtana on kustannusten vertailukelpoisuus ja kolmantena, että vahva monituottajuus tulee sallia.

Neljänneksi Yrittäjät nostaa palvelusetelin, joka pitäisi antaa kaikkiin kiireettömiin toimenpiteisiin. "Nykyisin palveluseteleitä käytetään vain yhden prosentin verran koko sote-alan 21 miljardin euron menoista."

Setelien käyttömahdollisuudet ovat nykylaissa hyvät. Kujalan mukaan kunnat ovat odotelleet vuosikymmenet uutta sote-lakia eivätkä ole sen vuoksi lisänneet setelien käyttöä.

Viidenneksi yksityiset ja julkiset tarvitsevat tasapuoliset mahdollisuudet toimia. "Esimerkiksi yksityisiä vanhusten palvelutaloja valvovat sijaintikunta, asiakkaan kunta ja Valvira tai avi. Sen sijaan kunnan julkista tuotantoa ei valvo kukaan"; Kujala ihmettelee.

"Myös henkilömitoituksen tulisi olla sama molemmille."

Kuudenneksi Yrittäjät esittävät, että julkinen sektori ei saa tehdä vähäriskistä liiketoimintaa. Asia ei koske yleensä sote-palvelua vaan esimerkiksi ruoka- tai pesula-alaa. "Nyt lakiin on tulossa kolmas ylimaakunnallinen toimija, johon yksityiset eivät pääse edes alihankkijaksi."

Kujala arvostelee eduskunnalle annettua uudistettua lakitekstiä. ”Yritysvaikutusten arviointi sisältää lähinnä hurskaita toiveita. Ministerit puhuvat lämpöisesti monituottajuudesta, mutta tosiasiassa lainsäädäntö heikentää yksityisen sektorin mahdollisuuksia”.

"On pöyristyttävää, että edes lainsäädännön arviointineuvoston moitteet eivät johtaneet muutoksiin. Korulauseet eivät muuta tosiasioita."

"Yritysvaikutusten arvioita on lisätty muutamalla sivulla 1 669 sivun kokonaisuudessa, mutta muutoksiin ne eivät ole johtaneet", Kujala arvostelee.

Pienyritykset eivät pysty Yrittäjien mukaan sopimaan hankintaurakoista suoraan julkisen sektorin kanssa eivätkä aina alihankintanakaan, jos uudet lait tulevat voimaan.

Hallitus myöntää tarkentuneessa arvioinnissa, että pienten tuottajien asema heikkenee. "Esimerkiksi nyt myönnetään, että hyvinvointialueiden suurempi koko johtaa suurempiin hankintakokonaisuuksiin ja henkilöstön vuokrausta ja hankintaa rajoitetaan."

"Arvioinnissa todetaan aika selkeästi, että ostopalvelujen kokonaisuudet kasvavat ja pk-yritykset eivät pääse suoraan julkisen sektorin kumppaneiksi, vaan alihankintaketjun kautta."

Hankinnat on Yrittäjien mukaan jaettava osiin, jotta pienetkin yritykset voivat osallistua kilpailutuksiin

"Hankintalaki velvoittaa toteuttamaan hankinnat tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina, niin että pk-yritykset pääsevät niistä kilpailemaan. Ei riitä, että osalliseksi pääsee ehkä alihankkijana", Kujala vaatii.

Kujala ihmettelee sitä, että hallitus on etukäteen ottanut huomioon perustuslakivaliokunnan mahdollisia edellytyksiä laille.

"Nyt väitetään, että tarvitaan riittävää julkista palvelutuotantoa. Näin ei ole, perustuslakivalokunta arvioi lakiesityksen vasta lopullisen esityksen saatuaan ja kokonaisuuden nähtyään. Entiset linjaukset ovat koskeneet aivan erilaista sote-esitystä."