Hallituspuolueet tyrmäävät maatalouden lisäleikkaukset
Hallituspuolueista vakuutetaan, ettei maatalouden kansalliseen tukeen suunniteltu 30 miljoonan euron lisäleikkaus toteudu.
Hallitusohjelman mukaan vaalikauden lopulla edessä ovat noin miljardin euron lisäleikkaukset, jos yksikkötyökustannuksia alentava yhteiskuntasopimus ei toteudu. Sopimusyritys kaatui torstaina työmarkkinajärjestöjen eripuraan.
”Realismia on, että osa lisäsäästöistä joudutaan toteuttamaan. Ensin pitäisi kuitenkin karsia pois yhteiskuntasopimuksen kannalta sivulliset, kuten maatalous”, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen linjaa.
Vanhasen mukaan säästölistan koko riippuu siitä, kuinka paljon muita keinoja hallitus löytää Suomen hintakilpailukyvyn parantamiseksi.
Kaksi tärkeintä keinoa ovat hänen mukaansa paikallisen sopimisen lisääminen yrityksissä ja työvoiman välillisten kustannusten alentaminen.
”Käytännössä se tarkoittaa, että yrittäjä ja työntekijät voivat yhdessä päättää otetaanko urakka meille vai ei.”
Myös perussuomalaisissa tyrmätään maataloustuen lisäleikkaus.
”Mielestäni siinä ei järkeä ole, kun Venäjän pakotteiden takia on jouduttu ajamaan hintoja alas ja supistamaan tuotantoa”, kertoo maa- ja metsätalousvaliokunnan varapuheenjohtaja Reijo Hongisto (ps.).
Hongiston mukaan valtion budjetti pitää saada tasapainoon, mutta tulee tarkkaan harkita, keneltä leikataan.
”Kasvukausi on ollut näin järkyttävä. Viljelijöille on tullut kuormaan paljon kiviä jo säänkin takia. Tämän takia ei voida maataloudesta supistaa.”
30 miljoonan leikkauksia hän pitää hirveänä signaalina maatalousyrittäjyyteen uskoville. Yhteiskuntasopimus kaiken lisäksi kaatui vailla tuottajien mahdollisuutta vaikuttaa siihen.
”Kun jonkun ammattiryhmän etuja ollaan leikkaamassa, niin olisihan se nyt vähintäänkin oikeutettua heidät kutsua neuvottelupöytään.”
Maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen Markku Eestilä (kok.) uskoo, että hallitus käy vielä läpi, mitkä ehdollisista leikkaustoimista ovat tarpeellisia.
”Eiväthän nämä säästöt ja veronkorotukset ole niin kiveen hakattuja.”
Yhteiskuntasopimuksen tarkoituksena oli saada talous kasvuun, mutta uhkana on, että ehdolliset sopeutustoimet heikentävät talouden tilaa entisestään.
”Jos me hirveästi vain leikkaamme, niin totta kai sekin aiheuttaa lisää taantumaa”, Eestilä miettii.
Tarvetta tulkitessa hän ei pidä maatalouden kansallista tukea ensisijaisena leikkauskohteena.
”Varmaan hallitus punnitsee kokonaistilannetta, ja uskon, että on aika laajasti tiedossa, kuinka pahassa tilanteessa maatalous on.”
Niklas Holmberg
Olli Toivanen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
