Korkea inflaatio vai taantuma? MT Gallupin mukaan korkojen nostoa vaatii ja vastustaa yhtä moni

Inflaatio on aiheuttanut esimerkiksi kahvin hinnassa huomattavaa nousua vuodentakaiseen verrattuna. Kuva: Esko Keski-Vähälä

Korkea inflaatio vai taantuma? Kysymys jakaa suomalaiset tarkasti kahteen leiriin. MT kysyi tuoreessa gallupissa: Onko korkojen nostaminen välttämätöntä inflaation hidastamiseksi, vaikka se ajaisi talouden taantumaan?

Myöntävästi vastanneita oli 29 prosenttia ja kieltävästi vastanneita 30 prosenttia.

Suurin osa vastaajista ei osannut kertoa kantaansa. En osaa sanoa -vastausten osuus oli 41 prosenttia.

Suuntaa-antavien osaotosten perusteella johtavassa asemassa olevat, akateemisesti koulutetut ja pääkaupunkiseudulla asuvat olivat kovan korkopolitiikan kannattajia. Puolueista etenkin kokoomuksen ja RKP:n äänestäjät suosivat korkojen nostoa.

Perussuomalaisten ja keskustan äänestäjät suhtautuivat kovaan korkopolitiikkaan kaikista kielteisimmin.

TNS Kantar Agri toteutti kyselyn 7.–12. lokakuuta ja siihen vastasi 1 020 ihmistä manner-Suomesta. Kyselyn virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

Inflaatiosta ja taantumasta käyty keskustelu alkoi pääministeri Sanna Marinin (sd.) lokakuun alun Twitter-viestistä. Hän jakoi Helsingin yliopiston poliittisen talouden väitöskirjatutkijan Antti Ronkaisen mielipidekirjoituksen Suomen Kuvalehdestä. Marin poimi saatesanoiksi keskuspankkien rahapolitiikkaa arvostelevan kohdan tekstistä.

”Vallitsevissa rahapolitiikan ideoissa on jotain pahasti vialla, kun keskuspankit suojelevat uskottavuuttaan ajamalla taloudet taantumaan”, pääministeri lainasi.

Euroopan keskuspankki (EKP) nosti heinäkuussa ohjauskorkoaan ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2011. Syyskuussa EKP:n ohjauskorko nousi ennennäkemättömät 0,75 prosenttiyksikköä.

Myös lukuisat muut keskuspankit ovat nostaneet ohjauskorkoaan kuluvan vuoden aikana.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtajan Aki Kangasharjun mukaan koronnosto on pääasiallinen rahapoliittinen keino hillitä inflaatiota.

Tällä hetkellä se on tosin tavallista tehottomampi, sillä osa inflaatiosta johtuu Ukrainan sodan aiheuttamasta energiapulasta. Energian vähäinen tarjonta nostaa sen kysyntää, mikä puolestaan kiihdyttää inflaatiota.

Kangasharjun mukaan inflaation torjunta ilman talouden taantumaa on teoriassa mahdollista mutta käytännössä epätodennäköistä.

”Korkojen nostaminen on hyvin tylppä ase, jonka vaikutusten näkymisessä on pitkä viive.”

Jos tai kun taantuma iskee, Kangasharjun mukaan heikossa asemassa olevien ja vähävaraisten tukeminen pitäisi tehdä tarkasti kohdentaen, jotta finanssipolitiikka ei kasvattaisi kysyntää ja siten kiihdyttäisi inflaatiota.

Kangasharju pitää stagflaatiota epätodennäköistä. Stagflaatio tarkoittaa tilannetta, jossa inflaatio on korkealla ja talous taantuu.

Hän mainitsee, että myös korkean inflaation ja korkean talouskasvun mahdollisuus on olemassa.

”Ukrainan sodan seurauksena vihreä siirtymä vauhdittuu ja puolustusmenot kasvavat. Jos vielä tulee tilanne, että sota loppuu ja jälleenrakentaminen alkaa, niin edessä on mahdollisuus korkean talouskasvun ja korkean inflaation tilanteeseen”, Kangasharju sanoo.

Inflaatiolla tarkoitetaan talouden tilaa, jossa rahan arvo suhteessa kulutustavaraan laskee. Jokapäiväisessä elämässä korkea inflaatio näkyy esimerkiksi ruuan, polttoaineen ja energian kallistumisena.

Ohjauskorkojen nostaminen hidastaa inflaatiota kahdesta syystä. Ensinnäkin pankkien on kalliimpaa ottaa keskuspankilta lainaa. Silloin pankkien myöntämän lainat ovat kalliimpia ja säästämisestä tulee kannattavampaa. Tämä laskee kysyntää, joka puolestaan hidastaa inflaatiota.

Toiseksi korkeampi ohjauskorko hillitsee inflaatio-odotuksia. Tämä vähentää painetta korottaa palkkoja ja nostaa hintoja. Näin estetään hintojen nousun ja palkankorotusten nousukierre ja hillitään inflaatiota.

Ohjauskorkojen korottaminen vähentää kysyntää, mikä johtaa pidemmän päälle työttömyyden lisääntymiseen ja palkkojen laskuun.

Nykyinen inflaatiotilanne on siinä mielessä poikkeuksellinen, että se johtuu energian tarjontaongelmista. Euroopan keskuspankki ei kykene vaikuttamaan ulkomailta tuotavan energian hintaan korkojen nostolla.

EKP:n julkilausuttu linja on, että se pyrkii hillitsemään inflaatio-odotuksia.