Ympäri vuorokauden tykyttävälypsäjä vaatii säännöllistä huoltoa
SALO (MT)
Määräaikaishuollon kiinteä hinta on DeLavalin lypsyroboteissa 800–890 euroa ilman arvonlisäveroa huoltoa kohti.
”Hinta sisältää matka-ajan, matkat ja työn huollon osalta”, DeLavalin huoltopäällikkö Tomi Nieminen kertoo.
Lisäksi tulevat tarvittavat osat, joiden hinta vaihtelee huolto-ohjelman mukaan.
”Keskihinta huoltosarjalle ilman arvonlisäveroa on noin 500 euroa, esimerkiksi määräaikaishuolto ykkösen osat maksavat 170 euroa. Kalleimman osasarjan hinta on 930 euroa”, Nieminen sanoo.
Määräaikaishuoltoja on kolme vuodessa.
Koko huolto-ohjelmassa on yhdeksän eri huoltoa. Viimeisen jälkeen aloitetaan sarja alusta.
Kun mukaan lasketaan kulutustarvikkeet, kuten pesu- ja vedinhoitoaineet sekä muut mahdollisesti tarvittavat varaosat, asettuvat lypsyrobotin vuotuiset käyttökulut vuodesta riippuen 5 000–10 000 euron väliin ilman arvonlisäveroa.
Lisäkustannuksia voi kertyä mahdollisista vikatilanteista.
”Kaikkiin teknisiin laitteisiin voi tulla vikoja, jos muuta väittää niin valehtelee”, Nieminen sanoo.
Vikatilanteita varten yrityksellä on Helpdesk-palvelu. Sen arvonlisäveroton vuosikustannus on 1 104 euroa.
”Toisen lypsyrobotin kohdalla hinta on 675 ja seuraavien 388 euroa ilman arvonlisäveroa.”
Palvelun hinnalla katetaan kuluja, joita yhteensä 12 miehen ympärivuorokautinen valmius aiheuttaa.
Varallaoloalueita on 11 ja niiden lisäksi ympärivuorokautinen palvelupuhelin.
Aikarajaa huoltomiehen saapumiselle ei ole määritetty. Tavoitteena on olla kahden tunnin kuluessa tilalla.
Niemisen mukaan yrityksellä on työn alla ”all inclusive” -sopimus lypsyrobottitiloille. Tarkoitus on kattaa kiinteään hintaan lähes kaikki robotista aiheutuneet kustannukset kolmen ensimmäisen vuoden ajan.
”Tällöin asiakas tietäisi varmasti robotin käyttökustannukset ja voisi keskittyä maidontuotantoon”, Nieminen sanoo.
Sitä, onko robotin huolto kallista vai halpaa voi vertailla monella tapaa.
Lypsyaseman huolto on laitteiden osalta halvempaa.
”Tässä huolletaan kuitenkin samalla lypsytyöhön käytettävä työvoima”, Nieminen sanoo.
Voi myös ajatella, miten paljon traktoria pitäisi huoltaa, jos sitä käytettäisiin joka päivä vuorokauden ympäri.
Yksi eniten kuluvista robotin osista on vedinpesukuppi.
”Pesuja tulee jo vuorokaudessa 600.”
Muita tyypillisiä vaihtokohteita ovat nivelet, puslat ja muut kuluvat osat.
Ensimmäinen Delavalin lypsyrobotti otettiin Suomessa käyttöön vuonna 2000. Nyt niitä on Niemisen mukaan käytössä yli 500 noin 400 tilalla.
Lypsyrobotin kehitys on parantanut laitteen kestoa ja pidentänyt huoltoväliä. Ensimmäisten robottien huoltoväli oli kaksi kuukautta, eli puolet nykyisestä.
”Laitteen toimintaa on yksinkertaistettu. Esimerkiksi robotin käsivarressa oli ensimmäisissä malleissa kymmenen anturia, nyt niitä on vain yksi”, Nieminen kertoo.
Tuottaja voi myös tehdä itse laitteeseen huoltoja opastuksen mukaan.
Tilojen omat varaosavarastot vaihtelevat huoltomiehen etäisyyden ja oman halukkuuden mukaan. Varaosavaihtoja tehdään myös muiden robottitilojen kesken.
”Kun lähialueella on saman merkin koneita niin toisella tilalla voi olla osia valmiina tarpeen sattuessa.”
Huoltomiehiä yrityksellä on vajaat 80. Melkein kaikki ovat myös valtuutettuja tekemään robottihuoltoja.
”Jokaisella huoltomiehellä on omat asiakkaat, joiden kanssa toimitaan”, Nieminen kertoo.
Pisimmän uran tehnyt huoltomies on ollut talossa 41 vuotta.
”Ja hän hoitaa kyllä robotitkin.”
JUKKA LEHTINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
