Kunnissa on tsempattu – maatalouden ilmastopäästöt vähenivät hieman muiden mukana

Kuntien päästöistä liki viidennes aiheutuu maataloudesta. Ruoantuotannon päästöjä on saatu nitistettyä aavistuksen verran huippuvuosista. Kuva: Pasi Leino

Kuntien kasvihuonekaasupäästöt ovat laskussa. Vuoden 2022 yhteenlasketut päästöt ovat 36 prosenttia pienemmät kuin huippuvuonna 2006. Vuodesta 2021 päästöt laskivat pari prosenttia.

Suurimpia päästölähteitä kunnissa ovat tieliikenne noin 28 prosentin osuudella, maatalous 19 prosentin osuudella ja kaukolämpö 15 prosentin osuudella kokonaispäästöistä.

Erikoissuunnittelija Jari Rantsi Suomen ympäristökeskuksesta kehuu, että kunnat ovat tehneet pitkäjänteistä ilmastotyötä. Veturina ovat hiilineutraalisuutta tavoittelevat Hinku-kunnat, joita on jo liki sata.

Osin päästöt ovat pienentyneet, koska sähköä ja kaukolämpöä tuotetaan tuotetaan yhä puhtaammin. Tekemistä riittää yhä etenkin ajoneuvoliikenteen päästöjen vähentämisessä.

Vuonna 2022 tieliikenteen päästöt kasvoivat edeltävästä vuodesta liki 4 prosenttia. Syynä oli liikennepolttoaineiden jakeluvelvoitteen laskeminen. Siitä huolimatta päästöt alittivat vuoden 2020 tason.

Tieliikenteen päästöjen vähentämisessä riittää kunnilla tekemistä.  Kuva: Miska Puumala

Venäjän Ukrainaan aloittaman hyökkäyssodan takia maakaasun ja puupolttoaineiden käyttöä korvattiin kivihiilellä ja turpeella vuonna 2022. Energiankulutuksen väheneminen pienensi kuitenkin sähkön käytön päästöjä. Lisäksi tuulivoiman tuotanto kasvoi.

Rakennusten erillislämmityksen eli öljyn, kaasun ja puun käytön päästöt jatkoivat laskuaan. Öljylämmityksen päästöt pienenivät peräti 17 prosenttia.

Jätteiden käsittelyn päästöt vähenivät 4 prosenttia ja fluorattujen kasvihuonekaasujen päästöt 8 prosenttia. F-kaasuja käytetään muun muassa kylmälaitteissa ja lämmönsiirrossa.

Maatalouden päästöt pienenivät edellisvuodesta viitisen prosenttia. Vuosien saatossa maatalouden päästöt ovat pysyneet melko tasaisina, joskin huippuvuosista on tultu hieman alas.

Kuntien ja maakuntien välillä on suuria eroja päästöjen kehityksessä ja jakautumisessa. Eroja selittävät muun muassa maatalousvaltaisuus, etäisyydet, yhdyskuntarakenne, sääolosuhteet ja kaukolämmön hyödyntäminen.

Ilmastopäästöt asukasta kohden olivat vuonna 2022 pienimmät Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä. Suhteellisesti eniten, eli noin viisi prosenttia, päästöt pienenivät asukasta kohden Pohjois-Pohjanmaalla, Etelä-Savossa ja Pohjanmaalla.

Kuntien päästöihin ei lasketa päästökauppaan kuuluvan teollisuuden energiankulutusta, eikä teollisuuden jätteidenkäsittelyä. Myöskään kuljetusautojen läpiajoliikennettä ei huomioida.

Tästä pääset tarkastelemaan kuntien päästöjen jakautumista.