Pitäisikö Suomen auttaa venäläisiä öljyntorjunnassa, vaikka on sota? Haavisto: ”Ollaan suuren öljyonnettomuuden mittakaavassa”
Pekka Haavisto on huolissaan tilanteesta. ”Nyt ollaan kaikessa ympäristöyhteistyössä aallonpohjassa.”
Entinen ulkoministeri Pekka Haavisto tietää, että Suomi joutuu nyt odottamaan tietoja enäläisen öljytankkerin tilanteesta. Kuva: Jarno MelaYmpäristökatastrofeja täytyy estää myös sodan ja sanktioiden aikana, sanoo entinen ulkoministeri ja kansanedustaja Pekka Haavisto (vihr.).
Suomenlahdella on pelätty öljyonnettomuuden mahdollisuutta jo vuosia. Nyt sellainen muhii venäläisessä öljysatamassa.
Haavisto muistuttaa, että venäläisessä öljysatamassa vaurioituneena olevan öljytankkerin tilanteesta ei ole vielä tarkkaa tietoa.
”Tankkerissa olevan polttoaineen määrä on sellainen, että ollaan jo suuren öljyonnettomuuden mittakaavassa. Potentiaalisesti kysymys on relevantti ja todella vakava, jos tällainen öljylasti päätyisi Itämereen ja Suomenlahteen.”
Entinen ulkoministeri ja oppositiopuolueen kansanedustaja kertoo seuranneensa asiaa julkisten lähteiden ja omien kontaktiensa kautta. Tilannekuva on hänen mielestään vielä huomattavan epäselvä.
”Venäjän viranomaiset sanovat, että kyseinen laiva on satamassa ja sen ympärillä on öljypuomit. Mitä siellä on oikeasti tapahtunut, siitä ei ole selvyyttä ja spekulaatioita on paljon.”
”On puhuttu konehuoneessa tapahtuneesta räjähdyksestä ja ihmisen vaikutuksesta. Jos tällainen tapahtumasarja tapahtuisi aavalla merellä ja seurauksena olisi koneiden vaurioituminen ja aluksen saama vakava vuoto, se olisi todella vakava paikka.”
Spekulaatioita riittää myös onnettomuuden syistä. Kun varmaa tietoa on vähän, kaikenlaisia teorioita nousee esiin.
”On puhuttu karilleajosta ja ihmisen aiheuttamista räjähdyksistä. Konehuoneessa tapahtuneet voimakkaat räjähdykset ovat merenkulussa aika poikkeuksellisia.”
Avun tarjoaminen sotaa käyvälle Venäjälle on Suomen hallitukselle nyt mietinnän paikka. MT pyysi sunnuntaina illansuussa kommenttia avun tarjoamisesta sekä pääministeri Petteri Orpolta, ulkoministeri Elina Valtoselta että ympäristöministeri Sari Multalalta. Kaikki kieltäytyivät kommentoimasta.
Entinen ulkoministeri ei ihmettele tätä ja perustelee hiljaisuutta tiedon vähyydellä. Pekka Haavisto muistuttaa, ettei toiselle valtiolle voi apua pakottaakaan. Suomi joutuu nyt odottamaan.
”Nyt ensivaiheessa suomalaiset viranomaiset ovat yhteydessä venäläisiin vianomaisiin. Suomen viranomaisilta on varmasti mennyt tietopyyntö sinne ja nyt odotellaan mitä sieltä saadaan. On mielenkiintoinen testi saadaanko sieltä tietoa ja kuinka nopeasti.”
”Kun puhutaan toisen maan alueesta ja aluevesistä, sinnehän ei voida aktiivisesti mennä, vaan tarvitaan avunpyyntö. Jos tällaisessa tilanteessa avunpyyntö tulisi, oma henkilökohtainen mielipiteeni olisi, että apua pitäisi tarjota.”
Haavisto muistuttaa, että Suomenlahden rantavaltioita yhdistää yhteinen vesi.
”Ympäristökatastrofien seurausvaikutukset iskevät yli rajojen niin ihmisiin kuin luontoonkin. Potentiaalisesti vakavasta tilanteesta on kysymys.”
Millaista apua Suomi voisi venäläisille sitten tarjota?
”Kun kyse on Ust Lugan öljysatamasta, uskon että venäläisillä on valmius öljyn torjuntaan ainakin ensialkuun. Mutta jos tilanne laajenee, meillä olisi mahdollisuus tarjota kaikkea öljyntorjunnassa tarvittavaa kalustoa ja osaamista – ilmasta tapahtuvaa seurantaa, öljypuomeja, imeytystä, öljyn keruuta merestä.”
”Jos apua pyydetään, minusta sitä pitäisi antaa. Ympäristökatastrofeissa ja ihmishenkien suojelemisessa en näe sellaista tilannetta, että mikään maa antaisi onnettomuuksien tapahtua tai niiden vaikutusten levitä”
Entinen ulkoministeri haluaa muistuttaa, että huonokuntoisia öljytankkereita liikkuu Suomenlahdella kaiken aikaa. Ympäristöonnettomuuden mahdollisuus pitää ottaa tosissaan, vaikkei se nyt toteutuisikaan.
”Tämä on nyt osa suurempaa keskustelua, että venäjän varjolaivasto sisältää riskin. Yhdistelmänä vanha kalusto ja toisaalta miehistön taitamattomuus on erittäin huono. Putki- ja kaapelirikoissa näitä on jo jouduttu miettimään, nyt sitten tällainen.”
Pekka Haavisto toimi ympäristöministerinä vuosina 1995–1999 ja ulkoministerinä 2019–2023. Yhdeksi tärkeimmistä ympäristöministerinä edistämistään asioista hän nostaa 1990-luvulla tehdyn ympäristöyhteistyön venäläisten kanssa.
”Jos Moskovassa lueteltiin 10 pahinta ympäristöongelmaa, valitettavasti Pietarin jätevedet eivät olleet niiden joukossa. Kuitenkin saimme edistettyä Pietarin ongelmajätteiden käsittelyä, jäteveden puhdistusta ja maatalouden päästöjen vähentämistä.”
”Toivoisin, että päästäisiin sellaiseen päivään, että ympäristöyhteistyö saataisiin jälleen toimimaan venäläisten kanssa. Ei ole kenenkään etu, että eletään spekulatiivisen tiedon varassa.”
Haavisto nostaa esiin myös Sosnovyi Borin ydinvoimalan, jonka turvallisuutta suomalaiset viranomaiset ovat aiemmin päässeet seuraamaan.
”Nyt ollaan kaikessa ympäristöyhteistyössä aallonpohjassa. Se on pelottavaa.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
