Laajakaistan eteen on vielä tehtävää
Kolme neljästä MT:n vaalikoneeseen vastanneesta ehdokkaasta katsoo, että yhteiskunta ei ole vielä tehnyt riittävästi kohtuuhintaisen laajakaistan saatavuuden takaamiseksi.
Äänestäjät ovat vaalikoneen perusteella tyytyväisempiä tilanteeseen, mutta heistäkin 66 prosenttia näkee yhteyksissä tehtävää myös poliittisella päätöksenteolla ja hallinnolla.
Erot eduskuntapuolueiden välillä eivät ole kovin suuria lukuun ottamatta ääripäiden kokoomusta ja keskustaa.
Vastanneista kokoomuksen ehdokkaista joka kolmas katsoo, että laajakaistan eteen on tehty tarpeeksi. Keskustalaisista näin ajattelee kahdeksan prosenttia.
Ehdokkaat ovat koko maassa kriittisempiä yhteiskunnan roolista laajakaistayhteyksissä kuin äänestäjät. Kaksi kolmesta äänestäjästä näkee yhteiskunnan panosta tarvittavan edelleen.
Merkillepantava on Keski-Suomen vaalipiiri, jossa äänestäjät ovat keskimääräistä kriittisempiä julkisiin ponnistuksiin laajakaistapalvelujen eteen. Ehdokkaat taas ovat jostain syystä keskimääräistä tyytyväisempiä.
Myös Lapin, Kaakkois-Suomen ja Oulun vaalipiireissä äänestäjät ovat keskimääräistä tyytymättömämpiä julkisiin toimiin, mutta niin ovat ehdokkaatkin. Pohjois-Pohjanmaan ja Etelä-Savon osalta tilannetta selittää se, että ainakin nopeat valokuituyhteydet ovat vielä koko maan vertailussa harvinaisia.
Prosenttimäärissä merkittävimmät erot ehdokkaiden ja äänestäjien kesken ovat Helsingin ja Hämeen vaalipiireissä. Asiaa selittänee se, että ehdolla olevat ajattelevat tietoliikenneyhteyksien laatua koko maan eivätkä oman asuinpaikkansa kannalta.
Helsingistä löytyykin Vaasan vaalipiirin äänestäjien lisäksi eniten niitä, joiden mielestä laajakaistaan on jo tehty riittävästi. Pääkaupungissa luku on 37 ja Pohjanmaalla 36 prosenttia, kun koko maan keskiarvo on 31.
Vaasan vaalipiirissä havainto on kiinnostava suhteessa alueen omiin tietoliikenneyhteyksiin. Rannikko-Pohjanmaalla tyytyväisyyden ymmärtää, koska alueelta löytyy keskimäärin maan parhaimpiin kuuluva kiinteä laajakaistaverkko. Sen sijaan suomenkielisen Etelä-Pohjanmaan kunnissa valokuituverkkojen saatavuus on heikoimpia.
Silmiin pistää myös Savo-Karjalan vaalipiiri, jossa äänestäjät ovat Keski-Suomen tavoin lähes yhtä kriittisiä kuin ehdokkaat. Tätä voi osaksi selittää vaalipiirin jakautuneisuus: Pohjois-Savon kunnat kuuluvat niin ikään aktiivisiin valokuituverkkojen rakentajiin, Pohjois-Karjalassa kuitutilanne on valtakunnan heikoimpia.
MT vaalikoneeseen vastasi noin 850 ehdokasta. Laajakaistaa koskevaan kysymykseen oli perjantaiaamuna vastannut 7 316 äänestäjää.
Kaijaleena Runsten
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
