Kymmeniä kilometrejä kelirikkoa, koko tie päällystevauriota – tässä ovat Suomen pisimmät tievauriot

Päällystevauriosta varoittava kyltti lienee jokaiselle Suomessa autoilleelle tuttu. Kuvan kyltti ei pääsisi lähellekään pisimpiä varoitusalueita, vaikka pilkkua siirtäisi pykälän oikealle. Kuva: Jarkko Sirkiä

Maaseudun Tulevaisuus kysyi huhtikuun lopulla lukijoiltaan valokuvia Suomen pisimmistä kelirikon tai päällystevaurion varoitusalueista.

Kuvia tulikin toimitukseen runsaasti. Kärkeen pääsemiseksi tieltä vaadittiin surkean kunnon lisäksi myös huomattavaa pituutta.

Useammankin kymmeneen kilometrien mittaisesta päällystevauriosta varoittavan kyltin saatetekstissä arveltiin rajoituksen kattavan käytännössä koko tien pituuden.

Siitä huolimatta lukemat jäivät kauaksi pisimmistä ilmoitetuista vaurioista.

Alle 50 kilometrin varoitusalueella ei pisimmän tievaurion metsästyksessä pärjännyt alkuunkaan.

Savonlinnan ja Heinäveden välisen tien kunto on toissa kesänä kuvatun merkin mukaan kehno käytännössä koko tien matkalta. Kuva: Jyrki Suorsa

Yksi hurjimmista lisäkilvistä oli Heinäveden ja Savonlinnan välisellä seututie 471:llä. Kyltillä varoitetaan 65 kilometrin mittaisesta päällystevauriosta. Varoitus koskee käytännössä koko 66-kilometrisen tien matkaa.

Kärsimysten tiellä on kuitenkin sen huonosta kunnosta huolimatta myös turistiliikettä varsinkin kesäisin. Seututie 471 on matkan varrella esimerkiksi silloin, jos Savonlinnasta ajetaan Heinävedellä sijaitsevaan Valamon luostariin.

Mutkaista tietä suositellaan internetissä myös moottoripyöräilijöille.

Päällystevauriosta tai kelirikosta varoittavan kyltin lisäkilvessä ilmoitetulle vaikutusalueelle ei ole muuta ylärajaa, kuin tien pituus.

Varoitus tien huonosta kunnosta on toistettava aina, kun tie risteää toisen suuremman tien kanssa. Ensimmäiseen varoitusmerkkiin neuvotaan kuitenkin merkitsemään koko varoitusalueen pituus.

Kylttien käyttöön rohkaisee se, että tien huonosta kunnosta varoittaminen katsotaan tienpitäjän eduksi arvioitaessa mahdollisia korvauksia tien huonon kunnon vuoksi rikkoutuneen auton omistajalle.

Miksikään pitkäaikaisratkaisuksi kylttejä ei ole tarkoitettu, eikä kelirikosta pitäisi varoittaa ympäri vuoden. Paikoin varsinkin päällystevauriokylteistä on kuitenkin tullut käytännössä pysyviä.

Näin julmat kelirikkolukemat kuvattiin neljä vuotta sitten Utsjoen Karigasniemellä. Kuvaaja arvelee, että kyltti voi hyvinkin olla paikallaan edelleen. Kuva: Timo Wahlfors

Täpärästi Heinäveden varoitusta mittavammat lukemat näkyvät vuonna 2020 Utsjoen Karigasniemellä kuvatussa kyltissä. Neljä vuotta sitten heinäkuun puolivälissä tiellä varoitettiin 66 kilometrin kelirikosta.

Kuvaajan mukaan tämän matkan jälkeen vastaan tuli vielä toinen, runsaan 40 kilometrin kelirikosta varoittava kyltti.

”Vaikka kuvasta on aikaa jo kohta neljä vuotta, en keksi yhtään syytä etteikö kyltti olisi edelleen tuolla paikoillaan”, epäilee kuvan ottanut Timo Wahlfors.

Voittajakilpi oli 75 kilometrin päällystevauriosta varoittanut plakaatti Sodankylästä Savukoskelle johtavalla tiellä. Kuva: Juuso Junttila

Sekä Heinäveden että Karigasniemen kyltit hävisivät kuitenkin lukemissa selkeästi Sodankylässä Savukoskentiellä 75 kilometrin päällystevauriosta varoittavalle kyltille.

Samasta kyltistä tuli MT:lle useampiakin kuvia. Seututiellä 967 sijaitseva kyltti kattaa niin ikään valtaosan Sodankylästä Savukoskelle johtavasta matkasta.

”Tällä tiellä pinnoite murenee jo reilusti paikoin, routa puskee puiden kannot läpi tienpinnasta ja tien alta menevät rummut on keväisin niin painoksissa että ovat oikeasti vaaraksi autoille. Destia on kuitenkin pahimpien töyssyjen kohdalle tuonut nyt keilat varoittamaan rumpukohdista. Tievaurio kyltti on nyt muistaakseni 2 vuotta ollut paikallaan”, kuvailee tien varrella asuva Eetu Kustula.

Sodankylän kyltistä tuli toimitukseen useampiakin kuvia tältäkin keväältä. Kuva: Eetu Kustula