Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Veronpalautuskausi houkuttelee huijarit toimimaan Verohallinnon nimissä ‒ tällaisia tyypilliset huijaukset ovat

    Veronpalautuskausi tuo mukanaan aallon Verohallinnon nimissä liikkuvia huijausviestejä.
    Veronpalautuksia odottava voi yllättyä Verohallinnon nimissä tulleesta viestistä tai soitosta.
    Veronpalautuksia odottava voi yllättyä Verohallinnon nimissä tulleesta viestistä tai soitosta. Kuva: Jarkko Sirkiä

    Veronpalautukset ovat nyt monelle ajankohtaisia, mikä saa myös Verohallinnon nimissä liikkuvat huijarit liikkeelle, varoittaa Suomen Telemarkkinointiliitto ry tiedotteessaan.

    Ei-toivotut puhelut, tekstiviestit ja sähköpostit tunnistavaan Kilpi-sovellukseen on raportoitu veroasioihin liittyvistä huijauksista runsaasti. Viestit noudattavat tiedotteen mukaan usein samaa kaavaa.

    Huijausviesteissä luvataan tyypillisesti tarkka euromääräinen palautus, ”Verotuksen valmistuttua olemme laskeneet, että sinulla on oikeus saada veronpalautusta yhteensä X euroa.”

    Lisäksi sähköposti neuvoo vastaanottajaa lukemaan viestin turvallisesti OmaVero–palvelussa klikkaamalla viestissä olevaa linkkiä. Linkki vie vastaanottajan tietojenkalastelusivustolle.

    Viesti saattaa Suomen Telemarkkinointiliiton mukaan vaikuttaa ensivilkaisulla uskottavalta, sillä lähettäjän nimenä lukee Verohallinto ja viestissä on Verohallinnon logo.

    ”Tällaisten huijausviestien yleisin tavoite on saada vastaanottaja luovuttamaan verkkopankkitunnuksia tai muita henkilökohtaisia tietoja. Sähköpostien kirjautumislinkkejä ei kannata koskaan klikata, vaan kirjautuminen tulee tehdä ainoastaan palveluiden virallisten sivujen kautta”, tiedotteessa varoitetaan.

    Kilpi-sovelluksen keräämän ajankohtaisen datan perusteella myös pankkeihin liittyvät huijaukset ovat hyvin aktiivisia. Tiedotteen mukaan esimerkiksi Danske Bankin nimissä liikkuu huijausviestejä.

    ”Sinulle on saapunut uusi viesti liittyen tiliisi. Vahvista asiakastietosi, jotta voimme taata palvelun sujuvuuden ja katkeamattoman käytön”, viestissä luvataan. Vastaavansisältöisiä viestejä on havaittu viime aikoina paljon myös S-Pankin ja MobilePayn nimissä.

    Tiedotteen mukaan muun muassa pankkien nimissä liikkuvat huijausviestit ovat esimerkki siitä, kuinka rikolliset hyödyntävät ajankohtaisia ilmiöitä ja viranomaisten luotettavaa mainetta rakentaakseen uskottavia huijauksia.

    ”Viestit on usein muotoiltu huolellisesti, ja niissä käytetään tuttuja visuaalisia elementtejä, kuten virallista logoa ja tuttua sävyä. Lisäksi niissä luodaan kiireen tuntua, esimerkiksi väitetään, että käyttäjän tili lukitaan tai tietoturva vaarantuu, ellei käyttäjä toimi välittömästi”, tiedotteessa kerrotaan.

    ”Älä koskaan jaa henkilökohtaisia tietoja puhelimitse tuntemattomalle soittajalle.”

    Suomen Telemarkkinointiliitto ry

    Huijausviestien tavoite on useimmiten saada vastaanottaja klikkaamaan viestin linkkiä ja siirtymään väärennetylle, tietoja kalastelevalle sivustolle.

    Onkin tärkeää pysyä kriittisenä ja tarkistaa viestien sisältö huolellisesti ennen toimimista, etenkin silloin, kun viesti liittyy rahaan tai palveluun sisäänkirjautumiseen, tiedotteessa muistutetaan.

    Huijausviestien lisäksi huijauspuheluiden määrä on noussut. Kilpi-sovelluksen raporttien mukaan viime viikkoina erityisen aktiivisia ovat olleet huijauspuhelut muun muassa Isosta-Britanniasta (+44), Saksasta (+49), Puolasta (+48), Norjasta (+47), Tanskasta (+45), Slovakiasta (+421), Kroatiasta (+385), Virosta (+372), Liettuasta (+370), Maltalta (+356), Espanjasta (+34), Ranskasta (+33), Belgiasta (+32), Kreikasta (+30) sekä Yhdysvalloista (+1).

    Huijauspuheluissa soittaja saattaa esiintyä esimerkiksi teknisenä tukena, pankkina tai sijoitusneuvonantajana. Puheluiden tavoite on usein joko rahallinen hyöty tai tietojen kalastelu.

    ”Älä koskaan jaa henkilökohtaisia tietoja puhelimitse tuntemattomalle soittajalle”, tiedotteessa varoitetaan.

    Tiedotteen mukaan Kilpi-sovellukseen on raportoitu myös paljon muita häiritseviä yhteydenottoja. Tällaisia ovat muun muassa laittomat kasinoviestit ja aggressiivinen puhelinmyynti. Erityisesti kotimainen lehtimyynti on tiedotteen mukaan lisääntynyt, ja käyttäjien mukaan soittoja tulee usein ja useista eri numeroista.

    ”Viestit on usein muotoiltu huolellisesti, ja niissä käytetään tuttuja visuaalisia elementtejä, kuten virallista logoa ja tuttua sävyä. Lisäksi niissä luodaan kiireen tuntua, esimerkiksi väitetään, että käyttäjän tili lukitaan tai tietoturva vaarantuu, ellei käyttäjä toimi välittömästi”

    Suomen Telemarkkinointiliitto ry

    Suomen Telemarkkinointiliitto ry:n perustajan Arto Isokosken mukaan Kilpi-sovelluksen kautta nähdään reaaliajassa, mitkä huijaukset ja häiritsevät yhteydenotot ovat kulloinkin aktiivisimpia.

    ”Tämänhetkinen tilanne osoittaa, että huijaukset eivät ole satunnaisia tai sattumanvaraisia, vaan niiden taustalla on hyvin järjestäytyneitä toimijoita”, Isokoski kertoo tiedotteessa.

    ”Rikolliset seuraavat tarkasti ajankohtaisia ilmiöitä ja suunnittelevat huijauksensa sen mukaan, mikä juuri nyt herättää eniten huomiota tai luottamusta.”

    Myös Verohallinto itse muistuttaa nimisään tulevista huijauspuheluista. Puhelinnumeroitakin on mahdollista väärentää, joten puhelu voi näyttää tulevan luotettavan oloisesta numerosta.

    ”Virkailijamme eivät koskaan kysy pankkitunnuksiasi tai maksukorttisi tietoja. Jos saat epäilyttävän puhelun Verohallinnon nimissä, ole yhteydessä asiakaspalveluumme ja selvitä, oliko kyse todellisesta soitosta”, Verohallinnon sivulla muistutetaan.