Koeruutuja oli kaikkiaan 40. Kuva: Päivi Karjalainen
Kymmeniä rimarakennelmia ilmaantui keskelle viljelyksiä – peltojen harsohäkeille löytyy pätevä syy
Keskellä keltaisena hehkuvaa morsinkopeltoa on rimoista koottu, harsoilla peitetty kehikko. Miksi?
"Tutkin morsingon pölytysbiologiaa”, Kimmo Kaakinen tiivistää Nivalassa tekemiensä kokeiden perimmäisen tarkoituksen. Kuva: Päivi Karjalainen”Tässä häkissä tutkitaan pakotettua pölytystä”, kertoo biologian opiskelija Kimmo Kaakinen Turun yliopistosta.
Nivalassa kertyi kesäkuussa aineistoa tutkimukseen, joka pureutuu värikasvi morsingon pölytysbiologiaan.
Häkissä on värimorsinkoja. Lisäksi siellä on mehiläispesä.
”Rakennelman sisällä mehiläiset pölyttävät morsinkoa voimakkaasti”, Kaakinen selvittää pakotetun pölytyksen ideaa.
Kehikkoa ympäröivä harso pitää mehiläiset sisällä ja luonnonpölyttäjät ulkona.
Vastaavia pesällisiä häkkejä on Nivalan Aittoperän morsinkoviljelyksillä kymmenen.
Luonnonväriyrittäjä Pasi Ainasojan (vas.) morsinkoviljelykset hehkuivat kesäkuussa keltaisina. Kimmo Kaakinen rakensi pelloille koeruudut tutkimustaan varten. Mehiläiskasvattaja Kari Vääräkangas toi paikalle pölyttäjäarmeijan: 800 000–900 000 mehiläistä. Kuva: Päivi KarjalainenPakotetun pölytyksen häkit ovat osa tutkimusta, johon Kimmo Kaakinen hankki kesäkuussa aineistoa Nivalan Aittoperällä.
"Tutkin morsingon pölytysbiologiaa”, hän tiivistää kokeiden perimmäisen tarkoituksen.
Kaakinen myös vertailee eri lohkoilla kasvaneita morsinkoja. Vertailtavana on siementen määrä, paino ja itävyys.
Linjalaskentamenetelmällä kartoitetaan viljelysten pölyttäjälajisto.
Nivalassa kerätyt aineistot ovat osa Kimmo Kaakisen pro gradu -tutkimusta. Se valmistuu jouluun mennessä, hän arvioi. Kuva: Päivi KarjalainenKymmenen pakotetun pölytyksen häkkiä eivät ole Kaakisen ainoat koealat Nivalan morsinkoviljelyksillä.
”Kaikkiaan koeruutuja on 40.”
Pakotetun pölytyksen häkkien lisäksi on harsolla peitettyjä häkkejä, joihin eivät pääse mehiläiset eivätkä muut pölyttäjät.
”Niissä tapahtuu itsepölytys.”
On myös pelkkiä kehikkoja, joissa harso on vain kattona.
”Ne ovat kontrolliruutuja, joissa selvitetään, vaikuttaako häkki millään tavoin morsingon kasvuun. Tällaisessa rakennelmassa kaikki pölyttäjät pääsevät tietenkin liikkumaan esteettä.”
Lisäksi on kymmenen viljelykseen rajattua aluetta, joissa ei ole minkäänlaisia rakennelmia.
Lue lisää:
Värimorsinko
- Isatis tinctoria. Kaksivuotinen, ristikukkainen kasvi.
- Lehtikasvusto korjataan ensimmäisenä vuonna.
- Lehdistä uutetaan indigoa eli sinistä väriainetta, jota käytetään esimerkiksi tekstiilien värjäyksessä.
- Toisena vuonna kasvin annetaan kukkia. Kasvusto puidaan heinäkuun puolenvälin tienoilla, kun siemenet ovat kypsiä.
- Värimorsingon siementuotanto vaatii itse- tai ristipölytyksen. Aihetta on tutkittu suhteellisen vähän.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
