Ursula von der Leyen ei puhunut Strasbourgissa mitään EU:n laajentumisen aikataulusta. Kuva: Alain ROLLAND
Von der Leyenin mukaan EU:n on laajennuttava väistämättä − edessä on kitkerä taistelu siitä, kuka voittaa ja kuka häviää
Unionia repivät suuret kysymykset, erityisesti yhteisten rahojen kerääminen ja jakaminen esimerkiksi maataloudelle, nostetaan pöydälle neuvoteltaviksi.
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti vuotuisen unionin tilaa käsittelevän puheensa Strasbourgin EU-parlamentissa. Von der Leyenin mielestä EU:n on vastattava historian huutoon ja käynnistettävä uusi laajentumiskeirros. Kuva: Alain ROLLAND14.9.202309:00
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen teki sen, mitä odotettiin.
Hän korosti unionin tilaa käsitelleessä puheessaan Strasbourgin EU-parlamentissa, että EU:n laajentuminen on välttämätöntä ja että erityisesti Ukrainalle pitää tasoittaa tie EU:n jäseneksi.
Aikatauluista von der Leyen ei puhunut. Todennäköisesti päätös jäsenyysneuvottelujen aloittamisesta hakijamaiden kanssa tehdään kuitenkin joulukuussa.
Ratkaisu on kauaskantoinen. Se vaikuttaa kaikkeen ja se myös vääjäämättä vaikeuttaa kaikkea, mitä EU:ssa jatkossa tehdään.
Von der Leyen myönsi haasteet, mutta korosti laajentumisen historiallista merkitystä. Hän antoi ymmärtää, että ilman Ukrainaa, Länsi-Balkanin maita ja Moldovaa EU ei ole sitä, mitä sen pitäisi olla.
Yksi keskeisin laajentumisen haaste liittyy EU:n päätöksentekoon.
Laajentuminen vaikuttaa kaikkeen ja se myös vaikeuttaa kaikkea, mitä EU:ssa jatkossa tehdään.
Von der Leyen ei linjannut, kuinka monta jäsenmaata EU:ssa on, kun taatusti pitkäksi venyvä prosessi on saatu päätöksen. Hän puhui ”yli kolmestakymmenestä”. Nyt jäsenmaita on 27.
Arvostelijoiden mielestä laajenemisen myötä yhä heterogeenisemmäksi muuttuvaa unionia on täysin mahdoton taivuttaa tehokkaaseen päätöksentekoon, jos pelisääntöjä ei muuteta ratkaisevasti. Komission puheenjohtaja muistutti epäilijöille, että 27 maan unioni on pystynyt tekemään päätökset muiden muassa yhteisvelkaan perustuvasta elpymisrahastosta ja Venäjä-pakotteista.
Kaikille niin Brysselin lainsäädäntökoneistossa kuin nykyisissä jäsenmaissakin on kuitenkin selvää, että päätöksenteon pelisääntöjä on pakko ravistella, koska laajentuvan unionin on pystyttävä tekemään vaikeita ratkaisuja rahasta.
EU:n nykyisiä päätöksenteon pelisääntöjä on pakko ravistella.
Kitkerimmät riidat EU-maiden välillä käydään aina nimenomaan rahasta. Siitä, miten ja mihin tarkoituksiin pääosin maksuosuuksilla kerätyt rahat jaetaan. Ja vuosi vuodelta enemmän myös siitä, millä muilla keinoilla budjettia voitaisiin kasvattamaan niin, että EU pystyy vastaamaan kasvaviin haasteisiin.
Nyt, kun laajentumisovi todella aukaistaan, luvassa on kaikkien aikojen kärhämä. Haasteet ovat suurempia kuin koskaan ja EU:n budjetti on rakennettava peruskivistä lähtien uudestaan.
Jos tai kun Ukrainasta, Moldovasta, Albaniasta, Bosnia-Herzegovinasta, Montenegrosta, Pohjois-Makedoniasta, Serbiasta ja ehkä jopa Georgiasta tulee EU:n jäseniä, nykyinen nettomaksajien ja nettosaajien välinen tasapaino muuttuu ratkaisevasti.
On aivan selvää, että EU-budjetin keskeisimmät menoerät, eli maatalous- ja rakennetuet, eivät laajentuneessa unionissa voi pysyä entisellään. Ei varsinkaan siksi, että mukaan tulee sodan runtelema maatalousjätti Ukraina.
Muutosten toteuttamista vaikeuttaa se, että EU:hun torjuvasti suhtautuvat kansallismieliset populistit ovat vahvoilla monissa jäsenmaissa.
Jostain on myös saatava lisää rahaa, jos laajenevaa EU haluaa kaikkien nykyisten menojen lisäksi tukea entistä pontevammin investointeja puolustukseen, digitalisointiin ja vihreään siirtymään. Käytännössä EU tarvitsee sekä uutta yhteisvelkaa että tuloja erilaisista veroista ja maksuista.
Suomessa kaikkeen edellä esiteltyyn on tähän asti suhtauduttu nihkeästi.
MT:n alkuviikosta tavoittamat EU-diplomaatit hehkuttivat von der Leyenin liputtaman laajentumisen geopoliittista merkitystä. Lähteiden mukaan esimerkiksi Kiina katsoo laajentumisen ja erityisesti Ukrainan jäsenyyden vahvistavan EU:n asemaa kiristyvässä geopoliittisessa väännössä.
Vaikka EU tekee näin pesäeroa Yhdysvaltoihin, laajentuminen on myös EU:n palvelus tärkeälle liittolaiselle. Se vakauttaa Venäjän eurooppalaisten rajanaapurien tilannetta ja jarruttaa etupiiriään Euroopassa laajentavaa Kiinaa.
Brysselin EU-kortteleiden ammattilaiset pitävät hyvänä myös sitä, että laajentuminen pakottaa EU:n uudistumaan.
Von der Leyen pyrki silittämään myötäkarvaan vihreän kehityksen ohjelman epäjohdonmukaisuuksiin kyllästyneitä maataloustuottajia ja maaseutuväestöä.
”Nyt kaikki suuret asiat, jotka on viime vuosina lakaistu maton alle, on pakko nostaa pöydälle”, MT:n diplomaattilähde korostaa ja viittaa EU:n päätöksentekoon ja budjettiuudistuksiin.
Joka tapauksessa luvassa on kitkerä taistelu siitä, kuka voittaa ja kuka häviää. Lisäkierteensä tähän taisteluun tuo se, että komissio on huonosti valmistelulla ja kömpelösti toimeenpannulla vihreän kehityksen ohjelmallaan ärsyttänyt monia eri tahoja jäsenmaissa.
Von der Leyen pyrki unionin tilaa käsitelleessä puheessaan silittämään myötäkarvaan muiden muassa maataloustuottajia, maaseutuväestöä, teollisuutta ja pk-yrityksiä.
Välttämättä kaikki von der Leyenin oman keskustaoikeistolaisen EPP-puolueryhmän edustajatkaan eivät kuitenkaan ole tyytyväisiä siihen, miten jatkokaudelle selvästi pyrkivä von der Leyen lupasi vastata jäsenmaiden huutoon.
Tapio Nurminen on Maaseudun Tulevaisuuden Eurooppa-kirjeenvaihtaja asemapaikkanaan München.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
