EK:n johtaja Petri Vuorion mukaan Ukrainan jälleenrakennuksen tiellä on kaksi pullonkaulaa, jotka ovat rahoitus sekä rahoitusinstrumentit. Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGES
EK:n johtajan mukaan Ukraina halutaan jälleenrakentaa uudelta pohjalta: ”Ei neuvostoinfraa vaan digitalisaatiota ja vihreää siirtymää”
EK:n johtaja Petri Vuorio katsoo, että Ukrainan jälleenrakentaminen tarjoaa myös Suomelle valtavia mahdollisuuksia. EK on julkistanut ohjelman suomalaisyritysten roolista jälleenrakentamisessa.
Sotaa käyvän Ukrainan jälleenrakennus on valtava projekti, joka on jo käynnistynyt sodan ollessa edelleen käynnissä. Neuvostoinfraan ei haluta Ukrainassa palata, vaan uutta tulevaisuutta rakennetaan muun muassa vihreän siirtymän sekä digitalisaation pohjalle. Kuva: Unsplash, Jarkko Sirkiä, Saara Lavi, kuvankäsittely: Aatu JaakkolaUkrainan jälleenrakentamisen kokonaiskustannukset tulevat olemaan suunnattomat.
”Lopullisen laskun uskotaan kipuavan yli tuhanteen miljardiin euroon”, Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtaja Petri Vuorio sanoo.
Lontoossa järjestettiin juhannuksen alla huippukokous, jonka aiheena oli Ukrainan jälleenrakennus.
Paikalla oli maailman johtavia länsimaisia poliitikkoja, kuten Yhdysvaltain ulkoministeri Anthony Blinken, Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen, Britannian pääministeri Rishi Sunak, Ukrainan pääministeri Denys Smyhal sekä runsaasti yrityselämän vaikuttajia länsimaista.
”Yksi tärkeä huomio huippukokouksessa oli, että jälleenrakennus ei käynnisty tulevaisuudessa vaan se on jo käynnissä. Pelkästään kriittisen infran rakennustarpeet vielä tänä vuonna ovat yli 14 miljardia euroa kustannuksiltaan”, Lontoon huippukokoukseen osallistunut Vuorio toteaa.
Ukrainan jälleenrakentamista on suunniteltu ja toteutettu viime kuukausina tiiviissä yhteistyössä ukrainalaisten sekä liittolaismaiden kesken.
”On selvää, että ukrainalaiset itse haluavat rakentaa maansa kokonaan uudelta pohjalta. Tulevaisuuden Ukraina ei tule nojaamaan vanhanaikaiseen neuvostoinfraan vaan voimakkaasti digitalisaatioon ja vihreään siirtymään”, EK-pomo tähdentää.
Ukraina haluaa liittyä EU:n jäseneksi. Vihreä siirtymä on keskeinen asia myös jäsenyysprosessissa.
”Kun irtaudutaan Venäjän fossiilisesta energiasta, kasvu tulee uusiutuvista lähteistä. Kaikki maailman rahoittajat katsovat nykysääntelyn puitteissa vastuullisuusmittareita, jolloin vihreän siirtymän ratkaisut korostuvat.”
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on nostanut maansa keskeiseksi tavoitteeksi olla tulevaisuudessa yksi Euroopan johtavista it-alan hubeista sekä digitalisaation kärkimaista koko maailmassa.
”Digitalisaatio palvelee myös tavoitetta kitkeä korruptiota Ukrainasta. Kun byrokraatti katoaa pöydän takaa ja asiat hoidetaan digitaalisesti, vähenevät samalla mahdollisuudet vetää rahaa välistä”, EK:n Vuorio sanoo.
Ukrainassa on syviä korruptio-ongelmia. EK-pomo korostaa, että korruption kitkeminen on välttämätöntä, ennen kuin Ukrainasta voi tulla EU:n jäsen.
”Olisi kaikkien osapuolten etu nyt teroittaa, mitä täsmällisiä toimia Ukrainalta vaaditaan, jotta unionin jäsenyys on jatkossa mahdollinen. Puhutaan vähintäänkin vuosien, todennäköisesti vuosikymmenen, projektista.”
Vuorio katsoo, että Ukrainan jälleenrakentaminen tarjoaa myös Suomelle valtavia mahdollisuuksia. EK julkisti kesäkuussa ohjelman suomalaisyritysten roolista jälleenrakentamisessa.
EK:n mielestä Suomella olisi tarjottavaa Ukrainan jälleenrakentamisessa suunnittelun, insinöörityön ja projektinjohdon osa-alueilla, energiasektorin ratkaisuissa, telekommunikaatiossa ja digitalisaatiossa, vähäpäästöisten teollisuuden koneiden ja laitteiden tarjoamisessa, vesi- ja jätehuollossa, terveyssektorilla, maataloudessa, rakentamisessa sekä koulutuksessa.
Petri Vuorio ilmaisee tyytyväisyytensä siihen, että Ukrainan jälleenrakennus on huomioitu myös Petteri Orpon (kok.) hallituksen hallitusohjelmassa.
”Suomi valmistelee kansallisen Ukrainan jälleenrakentamissuunnitelman. Se tarkoittaa vastaavaa suunnitelmaa, jonka Tanska on jo julkaissut.”
Suomen kansallisen Ukrainan jälleenrakentamissuunnitelman keskeinen tavoite on luoda uusia rahoitusinstrumentteja.
”On selvää, että lainanottoon tarvitaan uusia julkisia instrumentteja, jotta myös yksityistä pääomaa saadaan paremmin mukaan”, Vuorio kommentoi.
Business Finland kartoittaa paraikaa suomalaisia yrityksiä, joilla on kiinnostusta osallistua Ukrainan jälleenrakentamiseen.
”Ukrainan jälleenrakennuksen tiellä on kaksi pullonkaulaa, jotka ovat rahoitus- sekä vakuutusinstrumentit. Ei ole esimerkiksi olemassa sellaisia sotavakuutuksia, joita tarvittaisiin, jotta ihmiset ja yritykset voisivat nyt matkustaa Ukrainaan ja toimittaa sinne tavaraa ja tuotteita”, EK:n johtaja summaa.
”Sotavakuutuksia ollaan alkamassa pilotoida EU-tason ratkaisuina”, Vuorio kertoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
