MT-kysely: Vain neljäsosa kansasta uskoo, että Suomen talous kääntyy tänä vuonna nousuun – professori: ”Emme ole nähneet pohjia”
Professorin mukaan asuntomarkkinoille tarvittaisiin vakauttava rakennelma. Moni eläkeläinen säästää, kun sote-palveluiden palvelulupaus puuttuu.
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat koko maassa kaksi prosenttia marraskuussa 2025 verrattuna vuotta aiempaan. Arkistokuva. Kuva: Sanne KatainenVain neljäsosa kansasta uskoo, että Suomen talous kääntyy nousuun vuoden 2026 aikana.
Käänteeseen ei usko 60 prosenttia suomalaisista ja 15 prosenttia ei osaa sanoa, kertoo tuore MT-kysely.
”Tulos heijastaa realistista näkemystä taloustilanteesta”, sanoo Vaasan yliopiston taloustieteen professori, Pellervon taloustutkimus PTT:n tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen.
”Kyllä kansa tietää, kuten ennen vanhaan sanottiin.”
Tulos kertoo hänestä yhteiskunnallisesta jakolinjasta: 60 prosentilla ei mene hyvin.
”Ihmiset arvioivat usein talouden kehitystä omasta näkökulmastaan. 25 prosentilla suomalaisista menee aika hyvin. Ylimmän marginaaliveron alennukset ja muut voivat luoda vaikutelmaa, että oma talous kohenee ja että sama tapahtuu Suomen taloudessa.”
”Suomen kyky luoda innovaatioita ja uusia tuotteita näyttää nyt heikolta.”
Ruuskanenkaan ei usko, että talous kääntyy merkittävään kasvuun tänä vuonna.
Talouskasvu luodaan hänen mukaansa innovaatioilla ja yksityisen sektorin menestyksellä.
”Suomen kyky luoda innovaatioita ja uusia tuotteita näyttää nyt heikolta.”
Suomessa on perinteisesti painotettu vientisektorin merkitystä taloudelle. Yksityinen kulutus on Ruuskasen mukaan kuitenkin palveluvaltaisessa yhteiskunnassa keskeistä, ja nyt sitä rassaa epävarmuus.
Ihmiset eivät uskalla kuluttaa rahojaan, kun työttömyys kasvaa ja kotitalouksien keskeisen varallisuuden muodon eli oman kodin arvo alenee edelleen.
”Emme ole vieläkään nähneet pohjia.”
Keskeistä olisikin Ruuskasen mukaan nyt asuntomarkkinoiden kriisin ratkaiseminen.
”Se on tällä hetkellä isoin ongelma ja piilevä pommi, joka voi pahentua.”
”Näkemykseni mukaan asuntomarkkinoiden tilanne menee koko ajan huonompaan suuntaan. Emme ole vieläkään nähneet pohjia. Hintojen lasku vaan kiihtyy alueilla, joissa markkinat toimivat.”
Kasvukeskusten ulkopuolella asuntomarkkinat eivät toimi ollenkaan.
”Kauppa ei kerta kaikkiaan käy. Meidän pitäisi saada aikaiseksi jokin asuntomarkkinoita vakauttava rakennelma.”
Asuntojen arvon aleneminen kasvukeskuksissa ei ole ainoa ongelma.
Valtio lopetti vuoden 2024 syksyllä roskapankki Arsenalin. Omaisuudenhoitoyhtiö perustettiin 1980- ja 1990-luvun taitteen pankkikriisin jälkihoitoon vuonna 1993.
Ruuskasen mukaan roskapankkeja on luotu 2000-luvulla useisiin Euroopan maihin. Ne ovat ottaneet haltuun joko asuntoja tai pankkien huonoja lainoja.
Suomeen sopivaa ihannemallia Ruuskasella ei ole heittää. Asuntojen arvon aleneminen kasvukeskuksissa ei ole ainoa ongelma.
”Tässä pitäisi pohtia, mitä tehdään korvauskelvottomilla asunnoilla, joita kasvukeskusten ulkopuolella on, sekä niille asunnoille, joilla ei ole arvoa, ja jotka estävät työn perässä muuttamisen, kun ihmiset eivät saa myytyä niitä.”
Valtio lopetti vuoden 2024 syksyllä roskapankki Arsenalin.
Helsingissä uskotaan Suomen talouden lähtevän nousuun vahvemmin kuin muualla Suomessa, MT:n kysely kertoo.
Akateemisesti koulutetut ja eniten ansaitsevat uskovat vahviten kasvuun.
Hallituspuolueiden kannattajat uskovat talouden kääntymiseen kasvuun vahvemmin kuin oppositiopuolueiden kannattajat. Vahvin usko on kokoomuksen kannattajilla, joista 46 prosenttia uskoo käänteeseen. Vasemmistoliiton kannattajista tähän uskoo vain 10 prosenttia.
Osa kuluttajista, etenkin eläkeläisistä, pitää Ruuskasen mukaan rahoistaan kiinni sote-kriisin takia.
MT-kyselyn mukaan talouden kääntymiseen kasvuun uskovat vahviten yli 65-vuotiaat ja 51–64-vuotiaat miehet.
Vähiten siihen uskovat 51–64-vuotiaat naiset sekä 31–50-vuotiaat miehet ja naiset.
”Aiemmat indeksitarkastukset ovat nostaneet eläkeläisten tuloja, joten perusterveeksi itsensä kokevat voivat nähdä omassa taloudessaan valoa”, kommentoi Ruuskanen.
Ruuskasen mukaan julkisten sote-palveluiden palvelulupaus olisi pitänyt määritellä jo 20 vuotta sitten.
Osa eläkeläisistä on kuitenkin huolissaan tulevasta hoivastaan ja terveydenhuollostaan.
Ruuskasen mukaan julkisten sote-palveluiden palvelulupaus eli se, mitä julkisia palveluja kansalaiset saavat, olisi pitänyt määritellä jo 20 vuotta sitten.
”On ihan selvä, että vanhusten hoivan tarve räjähtää käsiin.”
Poliitikkoja on viime aikoina patistellut päättämään sote-palvelujen palveluvalikoimasta moni taho, esimerkiksi syyskuussa valtiovarainministeriö.
MT-kyselyn mukaan talouden kääntymiseen kasvuun uskovat vahviten yli 65-vuotiaat ja 51–64-vuotiaat miehet.
Palvelulupaus kertoisi, mitä julkiselta puolelta saa ja mitä pitää paikata esimerkiksi yksityisellä vakuutuksella.
Nyt moni vanhus, joka ei enää syystä tai toisesta saa yksityistä vakuutusta, varautuu tulevaan Ruuskasen mukaan säästämällä.
”Palvelulupauksen määrittely voisi lisätä kulutusta, kun ihmisten ei tarvitsisi säästää tulevia terveysmenoja varten.”
”Pelolla ja epävarmuudella on merkittävä rooli kulutuspäätöksissä.”
Suomessa tarvitaan Ruuskasen mukaan nyt myös keskustelua työsuhteiden heikennyksistä.
Hallitus on tuonut irtisanomisten helpottamisen ja työttömyysturvan leikkaukset Ruuskasen mielestä taloussyklin kannalta huonoon aikaan.
”Ne lisäävät työntekijöiden epävarmuutta.”
”Taloustieteessä on perinteisesti vähätelty tunnepitoisten asioiden merkitystä, mutta yhä enenevässä määrin myös tutkimuskirjallisuus kertoo siitä, että tunteilla, kuten esimerkiksi pelolla ja epävarmuudella, on merkittävä rooli kulutuspäätöksissä.”
”On ihan selvä, että vanhusten hoivan tarve räjähtää käsiin.”
Kyselyn toteutti MT:n tilauksesta Kantar Agri oy. Kyselyyn vastasi yhteensä 1 020 suomalaista 12.–16. joulukuuta.
Tulokset on painotettu vastaamaan Manner-Suomen yli 18-vuotiasta väestöä.
Koko otannan virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Osaotosten tulokset ovat suuntaa antavia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
