Työllisyysrahasto esittää työttömyysvakuutusmaksuihin korotusta – työntekijä maksaa keskimäärin 60 euroa lisää vuodessa

Kasvava työttömyys syö myös Työllisyysrahaston nettovarallisuutta. Työllisyysrahaston toimitusjohtaja Janne Metsämäki sanoo työttömyysetuuksia maksavan rahaston rahoituksen oleva n turvatun koronakriisin aiheuttamassa äkillisessä tilanteessa. Kuva: Carolina Husu

Työllisyysrahaston hallintoneuvosto on päättänyt esittää sosiaali- ja terveysministeriölle työttömyysvakuutusmaksujen korotuksia. Rahaston hallintoneuvosto hyväksyi työllisyysrahaston talousarvion vuodelle 2021.

Työttömyysvakuutusmaksun kokonaismaksua korotetaan 0,32 prosenttiyksikköä.

Työnantajan keskimääräinen maksu nousisi 0,17 prosenttiyksikköä ja työntekijöiden maksu nousisi 0,15 prosenttiyksikköä. Näin ollen työnantajan keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu olisi 1,42 prosenttia ja työntekijän maksu 1,40 prosenttia palkkasummasta vuonna 2021.

Työnantajan alempi maksu olisi esityksen mukaan 0,50 prosenttia palkkasummasta. Alempi maksu koskee työnantajia, joiden maksama palkkasumma enintään noin 2,1 miljoonaa euroa vuodessa.

Ylempi maksu on 1,90 prosenttia palkkasumman 2,1 miljoonaa euroa ylittävältä osalta. Tänä vuonna edellä mainitut prosentit ovat 0,45 ja 1,70.

"Työttömyysturvan ja aikuiskoulutusetuuksien rahoitus varmistetaan maksukorotusten lisäksi lainarahoituksella", kertoo Työllisyysrahaston talous- ja rahoitusjohtaja Tapio Oksanen.

Suomalaisen palkansaajan mediaanipalkka on 3 350 euroa kuukaudessa. Esitetyn korotuksen mukaan mediaanipalkan verran ansaitseva työntekijä maksaisi työttömyysvakuutusmaksuja 562,80 euroa vuodessa, mikä on noin 60 euroa enemmän kuin vuonna 2020. Kuukausitasolla korotus olisi noin viisi euroa.

Eduskunta säätää työttömyysvakuutusmaksujen tasosta vuosittain lailla.

Korotuksista huolimatta Työllisyysrahaston tulos jää alijäämäiseksi.

Työllisyysrahaston talousarvion mukaan työttömyysaste on noin 8,3 prosenttia vuonna 2020 ja 8,5 prosenttia vuonna 2021.

Koronan vaikutukset näkyivät keväällä työttömyysturvamenojen merkittävänä kasvuna. Työllisyysrahaston rahoittamat lomautusmenot kasvoivat tammi-huhtikuussa noin 45 prosenttia verrattuna vuoden 2019 samaan ajankohtaan.

Keväällä Työllisyysrahasto teki vetoomuksen Suomen hallitukselle, jotta valtion mm. maksaisi peruspäivärahan suuruinen valtionosuus myös lomautuspäivärahoihin. Eduskunta hyväksyi ehdotuksen ja valtio maksaa lomautuspäivärahoista osuuden vuoden 2020 loppuun asti.

Valtion osallistumisesta lomautuspäivärahojen kustannuksiin myös vuonna 2021 ei ole vielä päätöksiä. Työllisyysrahaston lähtökohtana maksuesitykselle on, että valtion osuus maksetaan myös vuonna 2021.

Työllisyysrahaston kautta valtio maksaa työttömyyskassojen kautta niiden jäsenten ansiosidonnaisistä työttömyyspäivärahoista valtion noin 95 prosentin osuuden.

Työllisyysrahaston nettovarallisuus eli suhdannepuskuri supistuu arviolta noin 800–900 miljoonaa euroa vuonna 2020. Rahaston nettovarallisuus putoaa vauhdilla. Viime vuonna Työllisyysrahastolla oli nettovarallisuutta taseessaan lähes 1,7 miljardia euroa. kuluvana vuotena Työllisyysrahasto ennustaa varallisuutensa kuristuva 811 miljoonaa euroon ja ensi vuonna edelleen 228 miljoonaan euroon.

Ehdotetuista työttömyysvakuutusmaksujen korotuksista huolimatta arvio on, että Työllisyysrahaston nettovarallisuuden muutos on alijäämäinen myös vuonna 2021.

On myös mahdollista, että Työllisyysrahasto joutuu nostamaan lisää velkarahoitusta vuonna 2021.

"Ennakoinnilla ja määrätietoisella tekemisellä olemme turvanneet rahoituksen koronakriisin aiheuttamassa äkillisessä tilanteessa. Maksuvalmiutemme ja toimintakykymme säilyivät vakaina", Työllisyysrahaston toimitusjohtaja Janne Metsämäki sanoo.