Suomalaiset maksavat perusmaksua, jonka käyttötarkoitus on epäselvä – ”Miksi varojen käytöstä ei kerrota läpinäkyvästi?”
Kaikki kunnat eivät Kierrätysteollisuus ry:n keräämän aineiston mukaan ilmoita perusmaksukertymäänsä lain edellyttämällä tavalla. Perusmaksu on yhdistyksen mukaan käytännössä piilovero.
Vuonna 2024 jätehuollon perusmaksuja kerättiin Kierrätysteollisuus ry:n mukaan saatavilla olevien tietojen perusteella noin 54 miljoonaa euroa. Kuvituskuva. Kuva: Jaana KankaanpääJätehuollon perusmaksua kerätään laajasti, mutta vain pieni osa siitä kohdistuu viranomaistehtävistä aiheutuvien kustannusten kattamiseen.
Suomessa toimivien kierrätys- ja kiertotalousalan yritysten toimialajärjestö Kierrätysteollisuus ry selvitti, miten kuntien keräämää perusmaksua käytetään Suomessa.
Yhdistyksen keräämän aineiston perusteella kaikki kunnat eivät ilmoita perusmaksukertymäänsä tai raportoi sen käyttökohteita lain edellyttämällä tavalla.
”Perusmaksu toimii veroluonteisena maksuna eli se on käytännössä piilovero.”
Erillinen jätehuollon perusmaksu kerätään yhdistyksen mukaan monilla alueilla kaikilta kotitalouksilta, myös loma-asunnoista ja kiinteistöistä, joissa ei asuta.
Lain mukaan perusmaksu on tarkoitettu käytettäväksi jäteneuvonnasta ja hallinnollisesta työstä sekä jätteen alueellisten vastaanottopaikkojen perustamisesta ja ylläpidosta aiheutuviin kustannuksiin.
Yhdistyksen mukaan kuitenkin käytännössä esimerkiksi vain 10–12 prosenttia perusmaksusta kohdistuu viranomaistehtävistä aiheutuvien kulujen kattamiseen.
”Perusmaksu toimii veroluonteisena maksuna eli se on käytännössä piilovero”, Kierrätysteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mia Nores toteaa tiedotteessa.
”Viranomaisen tulisi valvoa asiaa nykyistä paremmin.”
Perusmaksun kertymä on yhdistyksen mukaan huomattava, eikä kuntalaisilta kerättyä rahaa aina käytetä lain edellyttämällä tavalla.
Perusmaksun tarpeellisuutta tulisi kunnissa arvioida uudelleen, yhdistys peräänkuuluttaa tiedotteessaan.
Vuonna 2024 jätehuollon perusmaksuja kerättiin yhdistyksen mukaan saatavilla olevien tietojen perusteella noin 54 miljoonaa euroa.
Raportointitavat vaihtelevat, eikä tietojen perusteella aina ole mahdollista arvioida varojen tarkkaa kohdentumista, vaikka osa toimijoista raportoi perusmaksun käytöstä.
Noresin mukaan perusmaksun käyttö näyttäisi kohdistuvan laajasti muihin kuin viranomaiskuluihin, eikä läpinäkyvyys toteudu.
”Kunnissa valvonta on pettänyt, kun perusmaksuja korotetaan vuodesta toiseen. Kuntien jätelaitoksille maksu on toki oivallinen lisätulovirta, mutta kuntalaiselle se on ylimääräinen maksu samaan aikaan kun monet kulut nousevat.”
Noresin mukaan perusmaksun käyttö näyttäisi kohdistuvan laajasti muihin kuin viranomaiskuluihin, eikä läpinäkyvyys toteudu.
Kierrätysteollisuuden selvityksen perusmaksun kertymällä rahoitetaan muun muassa jäteasemia, investointeja ja hallintoa sekä katetaan yleiskuluja.
Nores pitää mahdollisena, että perusmaksun kertymällä rahoitetaan tehotonta toimintaa tai investointeja, joita ei olisi taloudellisesti järkevää tehdä.
”Jää pohdituttamaan, miksi kertyneiden varojen käytöstä ei kerrota läpinäkyvästi, vaikka vaatimus asiasta on ollut laissa jo vuodesta 2011.”
Jätehuollon perusmaksu peruja ajalta, jona kunnan rooli jätehuollossa oli nykyistä laajempi. Nykyisin kuntien vastuulle kuuluu kotitalouksien seka- ja biojäte, joista peritään erilliset tyhjennysmaksut.
Lisäksi kunnat keräävät myös pakkausjätteitä yhteistoiminnassa pakkauksien jätehuollosta vastuussa olevien pakkaustuottajien kanssa.
Noresin mukaan jätehuollon perusmaksu tulee kaikkien näiden maksujen päälle.
”Herää myös kysymys siitä, millä perusteilla perusmaksuja korotetaan jatkuvasti, vaikka esimerkiksi pakkausjätehuollon kustannukset ovat siirtyneet pääosin tuottajien maksettavaksi. Mistä tämä korotuspaine syntyy?”, Nores pohtii tiedotteessa.
”Onko perusmaksun kaltaiselle piiloverolle enää tarvetta nykyisessä jätehuoltojärjestelmässä?”
Perusmaksun kerää ja käyttää kunnan jätelaitos ja sen suuruudesta päättää viranomainen, usein kunnan jätelautakunta.
”Viranomaisen tulisi valvoa asiaa nykyistä paremmin. Paljonko perusmaksua kerrytetään, mihin se käytetään, onko käyttö lakiin perustuvaa?” Nores muistuttaa.
”Selvityksemme perusteella voidaan kysyä, onko perusmaksun kaltaiselle piiloverolle enää tarvetta nykyisessä jätehuoltojärjestelmässä”.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
