
Maatilojen rakentaminen painottuu Länsi-Suomeen – tahti ei riitä eläintuotannon ylläpitoon
Suomessa rakennetaan tällä hetkellä huolestuttavan vähän uusia eläinpuolen tuotantorakennuksia, sanoo Mavin yksikönjohtaja Esko Leinonen.Tuotantorakentaminen painottuu selkeästi maan läntisiin osiin, erityisesti Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan, Pohjanmaan sekä Varsinais-Suomen maakuntiin.
”Tuotantorakentamisen määrät olivat vuonna 2017 kasvussa vuoteen 2016 verrattuna. Vuosi 2017 oli investointien osalta isompi, mutta aloitustukien kannalta vastaava kuin edellisvuosi”, Maaseutuvirasto Mavin erityisasiantuntija Aulis Kuusela toteaa.
Kuuselan mukaan selkeästi eniten rakennetaan lypsykarjanavettoja läntisessä Suomessa.
”Lypsykarjarakennukset veivät todella paljon rahaa. Myös lihakarjapuoli korostuu. Maakunnista vilkkain oli rakentamistahdissaan eläinpuolella Etelä-Pohjanmaa”, erityisasiantuntija sanoo.
Etelä-Pohjanmaalle myönnettiin vuonna 2017 yhteensä 18,5 miljoonan euron arvosta investointitukia.
Toiseksi eniten investointitukia eläinpuolen uusiin tuotantorakennuksiin imuroi viime vuonna Varsinais-Suomi, 13,9 miljoonaa euroa.
Kolmannella ja neljännellä sijalla ovat Pohjois-Pohjanmaa (13,6 miljoonaa euroa) ja Pohjanmaa (12,7 miljoonaa euroa).
Itäisessä Suomeessa on hiljaisempaa.
Vain Pohjois-Savo erottautuu edukseen melko vilkkaana tuotantorakentamisen alueena 8,9 miljoonalla eurolla.
Pohjois-Savossa investointimääriä nostaa maakunnan vahva asema maitosektorilla.
”Yleisesti ottaen Itä-Suomessa, Kainuussa ja Lapissa on kuitenkin todella hiljaista maatalouspuolella. Näin on ollut jo pidemmän aikaa”, Kuusela kommentoi.
Vuosien ajan pahasti hiipunut sikasektori on osoittanut pieniä piristymisen merkkejä.
”Sikatalous on ollut kauan aivan nollissa, mutta nyt oli sentään muutamia yksittäisiä suuria investointitukihakemuksia ja -päätöksiä viime vuonna”, Kuusela summaa.
Mavin kehittämistukiyksikön johtajan Esko Leinosen mukaan tuotantorakentaminen on tällä hetkellä Suomessa ylipäätään huolestuttavan vaisua.
”Sellainen havainto nyt on pakko tehdä, että liian vähän rakennetaan suhteessa siihen mitä pitäisi, jotta maataloustuotanto eläinpuolella säilyisi jatkossa nykyisellä tasolla”, Leinonen sanoo.
”Vaikka navetoita rakennetaan selkeästi eniten, ei lypsykarjapuolen rakentamistahtikaan ole riittävä. Niin paljon Suomessa on luopuvia tuottajia ja pois jäävää kapasiteettia.”
"Ei ole takeita, että tällä rakentamistahdilla saataisiin pidettyä maidontuotanto nykyisellä tasolla”, yksikönjohtaja kiteyttää.
Perinteisillä vahvoilla maidontuotantoalueilla tuotannon määrä on toistaiseksi pysynyt suunnilleen ennallaan.
”Tilanne muilla tuotantosuunnilla on vielä huomattavasti maitosektoria ongelmallisempi”, Leinonen painottaa.
”Sikapuolella ja miksei siipikarjapuolellakin investoitiin vielä 2000-luvun alussa paljon, mutta sittemmin on huolestuttavasti hiljentynyt rakennustahti. Näiden tuotantosuuntien osalta rakennetaan hälyttävän vähän uutta.”
Erityisasiantuntija Kuuselan tavoin myös yksikönjohtaja Leinonen on kiinnittänyt huomiota Itä- ja Pohjois-Suomen maatalouden hiipumiseen.
”Pohjalaismaakunnat ja Varsinais-Suomi ovat tuotantorakentamisessa aktiivisia. Muu Suomi hiljenee hiljenemistään”, Leinonen summaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

