Suojelupoliisin vastatiedusteluyksikön päällikön mukaan maaseudun hylättyjen ja syrjäisten rakennusten merkitys vieraan valtion tiedustelutoiminnalle voi tulevaisuudessa muuttua – tällaista tilannetta muutos vaatii
Maaseudun rakennusten merkitys vakoilulle voi kasvaa, vaikka täyttä sotatilaa ei olisikaan.
Suojelupoliisin vastatiedusteluyksikön päällikön mukaan nykyisessä tilanteessa maaseudun hylättyjen rakennusten merkitys vakoilulle on melko vähäinen. Kuva: Sanne KatainenErityisesti maaseudulla on paljon hylättyjä tai vähintäänkin tyhjiä asuin- tai varastorakennuksia. Niiden merkitys nykyisessä "syvän rauhan tilanteessa” on kuitenkin kansainväliselle vakoilutoiminnalle melko vähäinen, toteaa Suojelupoliisin vastatiedusteluyksikön päällikkö Pertti Haaksluoto.
Maaseudun tyhjillään olevat rakennukset ovat olleet järjestäytyneen rikollisuuden suosiossa. Niitä on hyödynnetty erityisesti huumekauppaan liittyvissä operaatioissa eli niissä on vaikkapa kasvatettu ja säilytetty huumeita.
Vaikka maaseudun autiotaloilla ei olekaan nykyisellään suurta merkitystä tiedustelutoiminnan ja vakoilun kannalta, tilanne voi muuttua.
”Jos asiat ajautuvat siihen, että ollaan jossain muussa kuin tällaisessa syvän rauhan tilanteessa, on otettava huomioon, että myös tämäntyyppisiä paikkoja voitaisiin hyödyntää”, Haaksluoto pohtii.
Se, että maaseudun rakennusten merkitys vakoilulle kasvaa, ei vaadi täyttä sotatilaa.
”Voisiko tässä puhua jossain määrin tällaisesta harmaasta vyöhykkeestä, jossa valmistaudutaan siihen, jos asiat syystä tai toisesta menisivät huonompaan suuntaan”, Haaksluoto pohtii.
Vakoilun näkökulmasta maaseudun rakennuksia voitaisiin hyödyntää vastatiedusteluyksikön päällikön arvion mukaan ainakin tilapäisesti esimerkiksi tiedustelun tukikohtatarkoituksiin tai operaatioiden valmisteluun.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
