RKP-nuoret on pienen puolueen nuorisojärjestö, joka tekee rohkeita linjauksia Natosta, nuuskasta ja pakolaiskiintiöstä

Sigfrids uskoo, että nuoret näkevät RKP:n vastavoimana perussuomalaisten populismille. Kuva: Kari Salonen

Porvoolainen Frida Sigfrids, 23 valittin toukokuussa RKP-nuorten puheenjohtajaksi. Vaikka pesti nuorisojärjestön puheenjohtajana on tuore, ei politiikka ole Sigfridsille vieras laji. Hän on Porvoon kaupunginvaltuuston varajäsen, oli ehdolla sekä eduskunta-, että eurovaaleissa ja osallistui puolueensa edustajana myös hallitusneuvotteluihin.

Sigfrids kiitteleekin sitä miten nuoret otetaan RKP:ssä mukaan toimintaan.

"Ennen eduskuntavaaleja oli paljon hauskoja artikkeleita siitä, että toisin kuin uskottiin, RKP:llä olikin kaikista eniten nuoria ehdokkaita. Europarlamenttivaaleissa kolmasosa ehdokkaista oli alle kolmekymppisiä."

Hänen mukaansa nuoriin panostetaan puolueessa sen takia, että heillä on vielä edessään pitkä ura puolueessa.

Valtaosa uusista jäsenistä on edelleen ruotsin-, tai kaksikielisiä, mutta puolueeseen löytää myös täysin suomenkielisiä jäseniä. Sigfrids uskookin, ettei kieli ole puolueeseen tuleville pääasia. Sen sijaan hän uskoo RKP:n edustamien arvojen houkuttelevan nuoria mukaan.

Emopuolueelta hän toivoisi enemmän kunnianhimoa erityisesti ympäristökysymyksiin. Puolueen ajaessa hallitusohjelmastakin tuttua tavoitetta Suomen saamisesta hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä, voisi siihen nuorten mielestä pyrkiä jo vuoteen 2030.

Muuten tavoitteet nuorisojärjestöllä ja puolueella ovat pitkälti samat. Sigfrids kuvailee RKP:tä arvoliberaaliksi keskustapuolueeksi, joka tarjoaa realistisia keinoja ympäristötavoitteisiin pääsemiseksi. Tällaisia ovat hänen mukaansa esimerkiksi mahdolliset hiiliverot, joilla tuettaisiin ympäristöystävällisiä toimijoita.

"Vihreiden kanssa olemme erimielisiä esimerkiksi maa- ja metsätalousasioista. Meille esimerkiksi sukupolvenvaihdosten helpottaminen maatiloilla on tärkeää."

RKP:n ja nuorisojärjestön tavoitteisiin kuuluu myös muun muassa Suomen Natojäsenyys ja pakolaiskiintiön nostaminen. Puolue haluaisi nostaa pakolaiskiintiön alkajaisiksi 2 500:aan, nuorisojärjestö 5 000:een. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on kiintiön nosto 10 000:een

Lisäksi puolue, ja sen nuorisojärjestö tahtovat laillistaa nuuskan myynnin Suomessa.

"Jos Suomi olisi hakenut yhtä aikaa Ruotsin kanssa EU:n erityislupaa nuuskan myyntiin, olisi sen käyttö ja myös tupakointi todennäköisesti nykyistä alhaisempaa Suomessa", Sigfrids väittää.

Hän uskoo, että nuuskan käyttö laskisi edelleen nykyisestä tasosta, jos kauppa saataisiin valtion kontrolliin.

Ruotsin kieltä tulee Sigfridsin mielestä opiskella jatkossakin kaikkialla Suomessa.

"Edellinen hallitushan teki kokeiluja, joissa Venäjän rajan lähellä ruotsin kielen pakollisuus poistettiin. Ajateltiin että silloin jäisi enemmän aikaa lukea muita kieliä kuten venäjää, mutta todellisuudessa kaikkien muiden kielten kuin suomen opiskelu laski."

Leima kielipuolueena elääkin edelleen, eikä täysin syyttä. Sigfridskin korostaa, että esimerkiksi hätäkeskuspalvelujen saaminen ruotsiksi on tärkeää joka puolella Suomea. Pelkästään ruotsinkieleen puolue ei kuitenkaan haluaisi identifioitua.

"Ongelmana meillä on, miten päästään eroon siitä että kysytään vain kielestä. Me yritetään kovasti brändätä myös muita poliittisia tavoitteita"

Pakkoruotsipuolueen maineesta voi toki toisinaan olla myös hyötyä. Sigfrids uskoo, että perussuomalaisten kova ruotsin kielen vastustus on saanut populismia karsastavia nuoria liittymään RKP:hen. Osoittamalla RKP:n vihollisekseen perussuomalaiset ovat tavallaan tehneet sille myös palveluksen.

"Se on ehkä meille hyvä asia. Olemme saaneet viimeisen kolmen vuoden aikana tuhat uutta jäsentä, mikä on meille tosi paljon"