Kosovosta Suomeen töiden perässä muuttanut: "Pienellä paikkakunnalla on helpompi tulla hyväksytyksi"

Ardita Hoxha-Jahja puhuu suomea niin hyvin, että selviää arkisista asioista kuten kauppareissusta. Haastattelu sujui silti paremmin englanniksi. Iisalmessa asuva Hoxha-Jahja vierailee usein Helsingissä töiden takia. Kuva: Markku Vuorikari

Kun Ardita Hoxha-Jahja oli 19-vuotias, hän joutui pakenemaan kodistaan Kosovosta sodan jaloista.

"Kotiseudullani ei ollut enää mahdollista asua. Olin pakolaisena Norjassa. Kun sota loppui, palasin takaisin kotimaahani", Hoxha-Jahja muistelee.

Hoxha-Jahja opiskeli eläinlääketiedettä sekä maataloustiedettä, meni naimisiin ja sai kolme poikaa. Tammikuussa 2014 perhe pakkasi tavaransa ja muutti Suomeen, sillä Hoxha-Jahja oli saanut töitä Savonia-ammattikorkeakoulusta Iisalmessa.

"Monet ihmiset jopa virallisissa instituutioissa sekoittavat meidän tapauksemme niihin, jotka tulevat tänne muista syistä. Selitin heille, että emme ole pakolaisia tai turvapaikanhakijoita vaan tulimme tänne töiden takia. Emme ole käyneet läpi prosesseja rahan saamiseksi valtiolta. Siinä on iso ero."

Hoxha-Jahja veikkaa, että Iisalmessa ei ole juuri ollut heidän kaltaisiaan, akateemisen työn perässä Suomeen EU:n ulkopuolelta muuttaneita. Sen vuoksi ihmisillä meni tovi perheen tapauksen ymmärtämiseen.

"Ensimmäinen vuosi oli hankala, koska tulimme paikasta, jossa meillä ei ollut mitään ongelmia. Emme muuttaneet taloudellisten tai turvallisuuteen liittyvien asioiden takia. Me tulimme, koska halusin kehittyä urallani."

Etenkin tukiverkoston jääminen Kosovoon sekä suomen kielen vaikeus kaihersi aluksi. Ongelmat olivat kuitenkin voitettavissa, ja nyt perheen 13-, 6- ja 3-vuotiaat pojat puhuvat hyvin suomea. Vanhin heistä on niin etevä, että välillä on vaikea muistaa, ettei suomi ole hänen äidinkielensä.

"Ajattelimme, että olisi lapsille hieno mahdollisuus kokeilla elämää toisenlaisessa ympäristössä eri maassa. Pidimme Suomesta, erityisesti koulujärjestelmästä, ja päätimme jäädä", Hoxha-Jahja kertoo.

Ajatus Suomeen muuttamisesta ei putkahtanut aivan tyhjästä. Hoxha-Jahja oli jo Kosovossa asuessaan työskennellyt yhteistyöprojektissa Savonian kanssa. Vuosien 2011–2013 aikana hän vieraili Suomessa kolmesti.

"Tiesin valmiiksi millaista Suomessa on. Minun ei tarvinnut ennen muuttoa miettiä miten ihmiset reagoivat, millainen heidän kulttuurinsa on tai miten he asuvat."

Töiden löytäminen Hoxha-Jahjan miehelle olikin kinkkisempi tehtävä. Puolitoista vuotta mies kävi työnhaun ohessa kielikursseilla ja työharjoitteluissa ennen kuin oman alan töitä löytyi.

"Nyt kun miettii, niin ei tuo aika ollut kovin pitkä. Mutta kun on tottunut työskentelemään koko ajan, työttömyys on vaikeaa", Hoxha-Jahja sanoo.

Molemmilla on nyt vakituiset työsopimukset, ja perhe on ostanut talon Iisalmesta. He aikovat jäädä, täällä he viihtyvät.

"Sanon aina, että olen iisalmelainen."

Hoxha-Jahja suitsuttaa kotikaupunkiaan Iisalmea. Hän viihtyy siellä paremmin kuin vaikka Helsingissä tai Tampereella.

"Emme ole kohdanneet rasismia Iisalmessa. Tietysti alussa kaupassa ihmiset katsoivat meitä, mutta eivät siksi että näytimme erilaisilta vaan koska olimme uusia ihmisiä Iisalmessa."

Pian ihmiset ja ympäristö kävivät tutuiksi, ja nyt Hoxha-Jahja tuntee lähes kaikki kotikulmiltaan.

"Pienellä paikkakunnalla on helpompi tulla hyväksytyksi, koska ihmiset alkavat tuntea nopeammin."

Vihapuheen yleistyminen huolestuttaa Hoxha-Jahjaa, tietysti. Äiti ei halua lastensa kuulevan kamalia asioita ja solvauksia.

"Minä ja mieheni tiedämme, millaista on elää sodassa ja siellä missä on vihaa. Puhumalla pahoja asioita, emme pysty muuttamaan mitään paremmaksi. Tarvitsemme tekoja."