PASSIPAIKALLA Omaan käyttöön

Juha Sipilän valinta on lopulta helppo selittää. Keskustan puoluekokousväki halusi vaihdoin puheenjohtajan omaan käyttöön.

Neljä kertaa peräkkäin puoluekokous joutui vain kannattamaan istuvaa pääministeriä. Kaksi vuotta sitten se pääsi sentään pääministerin valitsemaan. Mutta aidosti keskustapuolue sai valita puheenjohtajansa viimeksi 1991 Porissa. Silloin kävi hyvin.

Jos Mari Kiviniemi olisi vaalien jälkeen omaksunut väyrysläisen taktiikan ja nöyrtynyt kiertämään kaikki Suomen kunnat, hänet olisi Rovaniemellä valittu riemusta kiljuen uudelleen.

Kiviniemi jäi vaalitappionsa jälkeen kotiin mököttämään. Jos on puhunut Angela Merkelin kanssa saksaa, ei jaksa kuunnella Iittalan ihmisten murheita.

Paavo Väyrynen ei kuntakierrosta itse keksinyt. Piirsin joskus kartan Urho Kekkosen kalenterien perusteella 1956 vaalien edeltä. Ne on julkaistu Ari Uinon toimittamassa kirjassa Viidesti pääministerinä.

Paljon valkeita läikkiä ei jäänyt, vaikka tiet olivat surkeat ja Kekkonen istuva pääministeri. Väyrynen on eläkeukko, mutta ei Kiviniemelläkään ole eduskuntavaalien jälkeen ollut tähdellistä tekemistä.

Rovaniemellä puhujamestari Väyrynen kaatui lopullisesti omahyväiseen esittelypuheeseensa. Johannes Virolainen olisi kysynyt: ”Sie taijatkin, Paavo, olla itsetietoinen tosissasj!”

Väyrysen tulisimmat kannattajat ovat yhä varmoja, että tämä vielä kutsutaan. Suomella on edessä niin kovat ajat, että pääministeriksi on pakko nostaa kokenein.

Näköpiirissä ei kuitenkaan ole aikaa, jolloin keskustalaisella olisi kysyntää pääministeriksi. Edellinen kuiva kausi oli 1977–1991, jolloin keskusta tuomittiin auringonlaskun puolueeksi. 14 vuoden kuluttua Väyrynen on nuorekas 80-vuotias, joten odotellaan.

RKP:n uusi puheenjohtaja Carl Haglund pääsee pikatahtia ministeriksi. Hän ei ole ensimmäinen puolustusministeri, joka ei ole käynyt armeijaa. Elisabeth Rehnin (r.) gloria on ikimuistettava esimerkki.

Stefan Wallinille (r.) jäi puolustusministerinä öykkärin maine. Hän keräsi armeijan leikkauksista kaikki synnit piikkiinsä, vaikka koko hallitus niistä tietysti vastaa. Kun valtiovarainministeriö käskee, everstit tottelevat ja sektoriministeri kantaa vastuun. Niin demokratia toimii.

Oheistuotantona mediaan levitettiin muutakin Wallinin mainetta saastaavaa, johon normaalioloissa kukaan ei olisi puuttunut.

Ministerinvaihdos on suunniteltu heinäkuun viidenneksi päiväksi. Onko kyse huumorista vai ruotsinkielisen ankkalammikon ylikorostuneesta tyylitajusta?

Runeberg julkaisi aikoinaan runon Heinäkuun viides päivä. Siinä vänrikki Stool johdattaa nuoren runoilijanalun kesäpäivänä Näsijärven rannalle, kuvailee maiseman hehkua ja kuiskaa hymyillen: ”Maan eestä kuolisitko tään?”

Mielenkiintoinen kysymys armeijaa kokemattomalle puolustusministerille.

Menneen vuosituhannen lopulla sain perhepoliittisista syistä muutaman kerran etuoikeuden päästä vielä oikeisiin heinätöihin. Isännän mielestä hevoset syövät mieluiten seiväskuivatettuja heiniä.

Ihmettelin talon heinäseipäitä. joissa saattoi olla 5–6 tapinreikää. Eikö luoko saa täälläpäin lainkaan kuoleentua?

Isäntä kertoi ostaneensa seipäitä läheiseltä työlaitokselta. Sakkojaan lusivat vangit olivat käyttäneet kairaa luovasti.

Tuli mieleen, kun arvokas työryhmä esitti opetusministeri Jukka Gustafssonille (sd.), että jälki-istuntoihin sopeutumattoman koululaisen tulisi sovittaa sekoilunsa esimerkiksi järjestelemällä kirjastoja.

Kuntien kirjastoissa on jo nykyisin kohtuuton työvoimapula, ja esimiehet keksivät uutta kivaa koko ajan. Miksi ylityöllistettyjen virkailijoiden pitää ottaa vastuu vielä ylilevottomien lasten häiriköinnistä?

Gustafsson hymyili silminnähden vinosti esitykselle. Paljonko tuonkin mietinnön laatimiseen oli yhteiskunnan varoja käytetty?

PEKKA ALAROTU

Avaa artikkelin PDF