Pitäisikö sairasta koiraa lääkitä ja operoida mahdollisimman pitkään? Eviran johtaja: "Eläimen etu ei ole saada hoitoa hinnalla millä hyvänsä"

Eläinlääkäreiden työhön liittyy useita kipukohtia. Keskustelua herättävät nyt antibioottiresistenssi, haitallinen jalostus ja omistajien kyvyttömyys erottaa omia tarpeita lemmikin tarpeista. Kuva: Tuulikki Viilo

Eläimille suunnatut hoidot kehittyvät jatkuvasti. Uusien lääkkeiden ja menetelmien avulla eläimiä voidaan myös pitää hengissä kauemmin. Mutta mikä on eläimen hyvinvoinnille parhaaksi?

Ääritilanteissa tulee erottaa eläimenpitäjän tarve hoivata eläintä eläimen itsensä omasta tarpeesta, totesi osastonjohtaja, ELT Paula Kinnunen eläinten hyvinvointiteemalla järjestettyjen Eläinlääkäripäivien avajaisissa keskiviikkona. Hän pohti puheessaan eläinlääkärin työhön liittyviä arvoja ja etiikkaa.

"Eläimen etu ei ole saada hoitoa millä hinnalla hyvänsä."

Eläinlääkäreiden tulee Kinnusen mielestä yhä enemmän vaikuttaa myös jalostuksen aiheuttamiin ongelmiin, koskivat ongelmat sitten tuotantoeläimiä tai lemmikkejä.

Esimerkiksi perinnölliset ihosairaudet lisäävät antibioottien käyttötarvetta. Mikrobilääkkeiden ylenmääräinen käyttö vuorostaan lisää mikrobilääkeresistenssiä. Koirien osalta resistenssitilannetta on luonnehdittu hälyttäväksi.

Kyse ei ole pelkästään eläimen hyvinvoinnista vaan pelissä on myös ihmisten hyvinvointi.

Vaikka tuotantoeläinmäärä liikkuu kymmenissä miljoonissa ja lemmikkien ’vain’ sadoissa tuhansissa, ne ovat perheenjäseninä niin läheisessä kontaktissa meihin, että kliininen zoonoottinen resistenssi voi levitessään uhata myös ihmisten hyvinvointia, Kinnunen painotti.

Ulkomuotojalostuksen haittoja yritetään vähentää myös Suomen Kennelliitossa. Järjestö on ottanut käyttöön eläinlääkäreiden suunnitteleman kävelytestin, jonka läpäistäkseen koiran pitää kävellä 1000 metrin matka 12 minuutissa ja palautua suorituksesta 15 minuutissa.

Vauhti vastaa ihmisen reipasta kävelyvauhtia, mutta tämäkin on monelle lyhytkuonoiselle liikaa eivätkä ne palaudu tavoiteajassa.

Eläinsuojelulain uudistus, laki eläinten hyvinvoinnista, lähtee lähiviikkoina lausuntokierrokselle.

Lailla on erinomaiset tavoitteet, Kinnunen summaa.

"Lailla säädetään minimitaso, jonka alle yhteiskunnassamme ei ole hyväksyttyä eläinten pidossa mennä. Se on kuitenkin vain yksi työkalu eläinten hyvinvoinnin edistämisessä; laki auttaa puuttumaan ääritapauksiin."

Kaikkea ei siis voida rajoittaa lailla.

"Tärkeää onkin lisätä meidän kaikkien ymmärrystä, vastuunottoa, osaamista ja motivaatiota. Ja toisaalta huolehtia, että heidät, joilla ei ole halua eikä kykyä riittävän eläinten hyvinvoinnin takaamiseen, saadaan lopettamaan eläintenpito."

Oikaisu 18.12. klo 15.19: Jutun kuvituksena käytettiin aikaisemmin kuvituskuvana Opaskoirakoulun klinikalta otettua kuvaa. Opaskoirakoulu ja sen klinikka eivät liity meneillään olevaan keskusteluun eettisestä koiranpidosta. Kuva on vaihdettu.