Yleinen kiinteistöveroprosentti on Suomessa kiristynyt ripeään tahtiin veron käyttöönoton jälkeen. Vuonna 1993 veroprosentti oli vielä keskimäärin 0,55, nykyään se on 1,0 prosenttia.
Ruotsissa maa- ja metsätalouden kiinteistöt on kokonaan vapautettu kiinteistöverosta. Suomessa maatalous- ja metsämaa on vapautettu verosta, mutta tuotantorakennuksista on maksettava yleisen asteikon mukaista veroa.
Esimerkiksi miljoonan arvoisesta uudesta navetasta maksetaan nykyisin kiinteistöveroa keskimäärin 10 000 euroa vuodessa.
Konsulttiyhtiö EY:n Euroopan komissiolle vuonna 2014 tekemän selvityksen mukaan kiinteistöverokannat vaihtelevat Euroopassa 1–3 prosentissa. Kansainvälinen vertailu on kuitenkin haastavaa, sillä kiinteistöverotuksen rakenne on eri maissa hyvin erilainen.
Turun yliopiston finanssioikeuden professori Jaakko Ossa toteaa, että kiinteistöveron merkitys tulee Suomessa yhä kasvamaan.
Kalliita rakennusinvestointeja vaativilla kotieläintiloilla veronkiristys tuntuu. Guy Bosasin Amerikan Porsas Oy:n Lapinjärvellä sijaitsevalle 900 emakon sikalalle kiinteistövero on iso kuluerä.
"Viime vuonna taisimme maksaa kiinteistöveroa melkein 16 000 euroa. Se on paljon tässä tilanteessa, jossa sikalayhtiöt eivät tee voittoa."
Vero koettelee etenkin vastikään rakentaneita tiloja, sillä se lasketaan yrityksen taseessa olevasta poistamattomasta rakennuksen hankintamenosta.
Kunnat päättävät kiinteistöverosta valtion asettamissa rajoissa. Maatalouden tuotantorakennuksia koskeva yleinen verokanta on 0,8–1,55 prosenttia kuluvana vuonna. Ensi vuodeksi ala- ja ylärajoja nostettiin edelleen.
Huhtikuussa MTK:n valtuuskunnan vieraana Jyväskylässä käynyt maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) sanoi, että hallitus harkitsee kiinteistöveron alentamista tai poistamista maatalouden tuotantorakennuksilta.
Verohallinnon tilastojen mukaan maatalouden tuotantorakennuksista kertyy kunnille verotuloa tänä vuonna noin 13,4 miljoonaa euroa. Rakennuspaikoista kertyy lisäksi 660 000 euron tulot.
Maatalouden osuus on noin 0,8 prosenttia kiinteistöveron kokonaistuotosta. Tänä vuonna kunnat keräävät kiinteistöveroja yhteensä 1,7 miljardia euroa.
Euroopassa maatalouden kiinteistöt ovat muihin verrattuna poikkeusasemassa Suomessa, Alankomaissa, Ruotsissa ja Britanniassa.
Esimerkiksi Virossa kiinteistöt ovat laajasti veronalaisia, ja verokanta vaihtelee kunnittain 0,1:stä 2,5 prosenttiin. Saksan järjestelmää ei suoraan voi vertailla veroprosenteilla, sillä veropohjan määräytyminen eroaa paljon Suomesta.
Kiinteistöveron merkitystä taloudelle voidaan arvioida suhteuttamalla sen tuotto maan bruttokansantuotteeseen. Suomi on EU:n keskiarvon yläpuolella, mutta selvästi kovin kiinteistöverottaja on Ranska. Ruotsi on tilaston hännillä.
Lue lisää maanantain Maaseudun Tulevaisuudesta.
