Suomi panee direktiivithitaasti täytäntöön
Suomi on saanut EU-jäsenmaista neljänneksi eniten huomautuksia siitä, että EU-direktiivejä ei ole pantu täytäntöön määräaikaan mennessä.
Viiden viime vuoden aikana EU-komissio on lähettänyt Suomelle yhteensä 196 virallista huomautuskirjettä.
Eniten huomautuksia on tullut Italialle ja Unkarille. Suomen kanssa samassa sarjassa ovat Kreikka, Portugali ja eräät muut Etelä- ja Itä-Euroopan maat.
Direktiivi tarkoittaa puitelakia, joka EU-jäsenmaan täytyy tietyssä ajassa muuntaa osaksi omaa lainsäädäntöään. Kaikkiaan direktiivejä on voimassa vajaat 2 000, minkä lisäksi EU-lainsäädäntöön kuuluu noin 7 000 asetusta ja muuta säädöstä.
Tunnollisimmin EU-direktiivit pannaan täytäntöön Hollannissa.
Myös Suomen naapurimaat siirtävät direktiivit nopeasti osaksi kansallista lainsäädäntöään. Ruotsi ja Baltian maat ovat saaneet puolta vähemmän komission paimenkirjeitä kuin Suomi.
Eurooppaministeri Alexander Stubb (kok.) piti äskettäisessä puheessaan tilastoja osoituksena siitä, että Suomi ei ole EU:ssa niin sanottu mallioppilas.
”Kyllä se voi sitä kuvastaa. EU-jäsenyyden alkuaikoina oli ehkä vahvempi halu näyttää, että asiat hoidetaan ajoissa kuntoon”, neuvotteleva virkamies Heidi Kaila valtioneuvoston EU-asioiden osastolta sanoo.
Virallinen kirje on ensimmäinen vaihe, kun EU-komissio huomaa, että jäsenvaltio ei ole pannut direktiiviä täytäntöön määräaikaan mennessä.
Huomautuksen jälkeen komissio lähettää vielä perustellun lausunnon. Jos sekään ei tehoa, komissio voi haastaa jäsenmaan EU-tuomioistuimeen.
Tuomioistuin voi langettaa niskoittelevalle maalle isot sakot.
Kailan mukaan myöhästyminen direktiivien täytäntöönpanossa johtuu usein siitä, että Suomessa ollaan pedantteja ja halutaan tehdä perusteellista työtä.
”Meillä direktiivit yritetään istuttaa mahdollisimman hyvin omaan oikeusjärjestykseen. Joissain jäsenmaissa ne pitkälti kopioidaan kansalliseen lainsäädäntöön.”
EU-direktiivien toimeenpanoa hidastaa Kailan mielestä myös resurssien puute eri ministeriöissä ja se, ettei kukaan seuraa täytäntöönpanoa keskitetysti.
Eniten ongelmia EU-tasolla on ympäristölainsäädännön täytäntöönpanossa. Myös sisämarkkinoihin ja liikenteeseen liittyviä direktiivejä rikotaan usein.
Maatalouspolitiikassa asiat ovat useimmiten kunnossa niin Suomessa kuin muuallakin.
Vaikka direktiivit tulevat Suomessa voimaan aika ajoin myöhässä, ovat ne sisällöltään EU:n mielestä yleensä kunnossa.
”On hyvin vähän tapauksia, että Suomi olisi pannut direktiivit väärin täytäntöön”, Kaila muistuttaa.
Vuoden 2011 lopussa EU-komissiolla oli vireillä Suomea vastaan yhteensä 55 EU-oikeudellista rikkomusasiaa. Määrä on jäsenmaiden keskitasoa.
Eniten rikkomusmenettelyjä on vireillä Italiaa, Kreikkaa ja Belgiaa vastaan. Vähiten taas Viroa, Latviaa ja Liettuaa kohtaan.
Viime vuonna EU puuttui Suomessa esimerkiksi saimaannorpan heikkoon suojeluun sekä kuljetusyrittäjien työaikaa ja puolustushallinnon julkisia hankintoja koskevien direktiivien puutteelliseen täytäntöönpanoon.
EU-tuomioistuimeen Suomi on joutunut harvoin. Komissio kuitenkin päätti vastikään vaatia EU:n tuomioistuinta määräämään Suomelle sakot kaasu- ja sähkömarkkinadirektiivien viivästyneestä toimeenpanosta.
Sisämarkkinoihin liittyvät EU-direktiivit koskevat myös unionin ulkopuolella olevia Eta-maita eli Norjaa, Islantia ja Liechtensteinia. Arvioiden mukaan jopa kaksi kolmasosaa kaikesta EU-lainsäädännöstä koskee Eta-maita.
Rikkomustilastojen perusteella tunnollisin sisämarkkinadirektiivien noudattaja on EU:n ulkopuolinen Liechtenstein. Suomi sijoittautuu vertailussa keskivaiheille.
Rikkomustilastoja johtavat sisämarkkina-asioissakin Italia ja Kreikka.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
