Koronan aiheuttamasta hoitovelasta saattaa syntyä tikittävä aikapommi, jota maksetaan pahimmillaan vuosia
Keväällä vastaanottoja peruttiin koronaan varautumisen vuoksi, ja ihmiset peruivat aikojaan myös itse.
Tuomas Kiviniemi ja sairaanhoitajat valmistautuvat operoimaan potilaan sepelvaltimoita. Sairaalat muistuttavat, että niihin saapuminen on korona-aikanakin turvallista. Hoidon lykkääminen voi jopa olla vaarallisempaa. Kuva: Pasi LeinoKorona-aika on vähentänyt potilaiden määrää sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa, kertoo lääkintöneuvos Katri Makkonen sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM).
”Tieto hoitovelasta on kuitenkin hyvin pirstaleista, ja toistaiseksi olemme arvioiden varassa.”
Tämänhetkisen arvion mukaan perusterveydenhuollon lääkärivastaanottojen käyntikertojen määrä oli suurissa kaupungeissa maalis–heinäkuussa keskimäärin noin 20 ja muualla maassa noin 10 prosenttia pienempi kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2018, kertoo STM:n Makkonen. Vertailut tehdään kahden vuoden takaiseen aikaan, sillä viime vuoden tilastot eivät ole kaikilta osin vielä valmiit.
Suurin osa Suomen varmistetuista koronatapauksista on todettu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella, mutta koronatestaus- ja tehohoitokapasiteetin nostaminen on koskenut kaikkia sairaanhoitopiirejä ympäri maan, muistuttaa Makkonen.
Sairaanhoitopiirit peruivat keväällä kiireettömiä aikoja, jotta valmiustason nostaminen ja esimerkiksi henkilökunnan kouluttaminen oli mahdollista. Vaihtelu sairaanhoitopiirien välillä oli kuitenkin suurta.
Osa potilaista myös perui keväällä aikojaan itse koronatartunnan pelossa, kertoo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä. Hän arvioi, että moni joko ajatteli kuormittavansa terveydenhuoltoa turhaan tai pelkäsi saavansa koronatartunnan hakeuduttuaan hoitoon.
”Kevään mittaan tiedotimme väestölle, että sairaalaan on turvallista tulla ja että on vaarallisempaa jättää tulematta hoitoon. Alkukesällä akuuttien sairauksien esiintyvyys palasikin sitten lähes tavalliselle tasolle”, Pietilä kertoo.
Samanlaiseen tiedottamiseen turvauduttiin myös Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä.
”Jos kutsu sairaalaan tulee, se on arvioitu tarpeelliseksi, joten kannattaa tulla, sillä se on turvallista”, tiivistää Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Antti Hedman.
Päivystykseen hakeutuneiden ihmisten määrässä oli havaittavissa pientä laskua myös Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä maalis–huhtikuussa, mutta tilanne palautui kesän aikana normaaliksi, kertoo Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Juha Korpelainen.
”Tietooni ei ole tullut tapauksia, että koronan vuoksi kiireellinen hoito olisi viivästynyt.”
Vähentynyt lähetteiden määrä enteilee patoutuvaa hoidon tarvetta, huomauttaa Hedman Pohjois-Savon sairaanhoitopiiristä.
”Se ei näy vielä välttämättä mitenkään, vaan vasta viiveellä esimerkiksi päivystyksellisen hoidon tarpeen kasvuna tai pidemmälle edenneenä oireena tai tautina.”
Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä erikoissairaanhoitoon oli vuonna 2019 tullut elokuun loppuun mennessä noin 2 000–3 000 päivystyslähetettä vähemmän kuin viime vuonna. Lähetemäärät ovat Hedmanin mukaan vähentyneet tänä vuonna suhteellisen tasaisesti eri erikoisaloilla.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Korpelainen huomauttaa, että siihen, onko koronan aiheuttamasta hoitovelasta mahdollisesti tulossa tikittävä aikapommi, on mahdotonta antaa vielä vastausta.
”Asia selviää mahdollisesti vasta kuukausien tai vuosien kuluttua, kun päästään katsomaan koko Suomea koskevia tilastotietoja.”
Asiakkaat peruivat aikojaan maalis–heinäkuussa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä eniten syöpätautien sekä ortopedian ja traumatologian erikoisaloilta. Samalla aikavälillä sairaanhoitopiiri perui eniten gastroenterologisen kirurgian ja plastiikkakirurgian aikoja.
Hoitovelka näkyy myös terveydenhuoltoon liittyvissä rahavirroissa. Erikoissairaanhoidon kuntalaskutus on vähentynyt, koska perusterveydenhuollosta ei ole lähetetty erikoissairaanhoitoon lähetteitä viime vuosien malliin. Toisaalta kunnilta on säästynyt erikoissairaanhoitoon varattua rahaa, huomauttaa Makkonen.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Matti Bergendahl kertoo, että koronapandemia ja siihen liittyvä valmistautuminen ja valmiustason nostaminen esimerkiksi tehohoitokapasiteetin osalta ovat aiheuttaneet sairaanhoitopiirille erittäin vaikean taloustilanteen.
Varsinais-Suomessa koronapandemian tilanne oli keväällä ja on edelleen suhteellisen rauhallinen, ja Bergendahlin mukaan vaikea taloustilanne ei niinkään johdu koronapotilaiden hoidon kustannuksista, vaan enemmänkin valmistautumisesta ja valmiustason nostamisesta.
”Tämänhetkisen vuoden 2020 talousennusteen mukaan toimintatuotot tulevat jäämään talousarviosta yli 30 miljoonaa euroa. Alijäämä, eli käytännössä tappio, tulee sekin olemaan yli 30 miljoonaa euroa talousarviota huonompi”, Bergendahl kertoo.
Hän huomauttaa, että yliopistosairaanhoitopiireillä taloustilanne on keskimääräistä vaikeampi, sillä niiden on oltava valmistautuneita hoitamaan kaikkein vaikeimpia koronapotilaita.
”Sen vuoksi pidämme tärkeänä valtion suoraa tukea koronapandemian taloudellisten vaikutusten täysimääräiseksi kattamiseksi.”
STM:n Makkonen muistuttaa, että kaikkiaan hoitovelkaan liittyvät rahasummat ovat tällä hetkellä erittäin karkeita arvioita.
”Perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa voidaan ajatella olevan jopa yli 600 miljoonan euron edestä hoitovelkaa, ja lisäksi sosiaalihuollon hoivavelkaa arvioidaan olevan joitakin satoja miljoonia lisää. Sote-sektorilla kaikki on yhteydessä toisiinsa, joten jos esimerkiksi päihdehuolto toimii huonosti, se lisää herkästi sosiaalipuolen menoja.”
Koronan mahdollisen toisen aallon aikataulu ja voimakkuus ovat toistaiseksi kaikille arvoitus.
”Asia on sen verran monitahoinen, että sitä on mahdoton arvioida tältä istumalta. Tarvittaisiin hyvä kristallipallo, josta katsoa”, tiivistää Hedman Pohjois-Savon sairaanhoitopiiristä.
Pietilä huomauttaa, että olemme kuitenkin huomattavasti paremmin valmistautuneita kuin puoli vuotta sitten.
”Jos toinen aalto on tullakseen kunnolla, jää nähtäväksi, jättävätkö ihmiset tulematta hoitoon, kuten keväällä kävi. Rohkaisemme kaikkia hakeutumaan hoitoon, se on turvallista”, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Pietilä kertoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
