Mustin ja Mirrin poisvedetyn koiranruoan tuloksien analysointi saattaa kestää viikkoja: ”Emme ota kantaa siihen, minkä vuoksi koirat on lopetettu”, sanoo Ruokaviraston Hanna Laatio
Markkinoilta poisvedetyt koiranruuan rehuerät ja niiden raaka-aineet analysoidaan nyt Ruokaviraston laboratoriossa.Kuluttajat joutuvat odottamaan vielä jonkin aikaa lisätietoja lemmikkitarvikeketju Mustin ja Mirrin poisvedetyistä koiranruokaeristä.
Ruokavirasto on ottanut näytteitä takaisinvedetyistä rehueristä ja tehtaalla valmistukseen käytetyistä raaka-aineista. Seuraava askel on niiden analysointi Ruokaviraston laboratoriossa. Tuloksien saanti raaka-aineiden analyysista voi viedä kuitenkin viikkoja.
”Valitettavasti mitään nopeita tutkimustuloksia emme voi antaa. Laboratoriotutkimukset ovat luonteeltaan sellaisia, että niissä menee aikaa”, sanoo STT:lle Ruokaviraston rehujaoston päällikkö Hanna Laatio.
Lemmikkitarvikeketju Musti ja Mirri kertoi viikonloppuna vetäneensä takaisin eriä SMAAK Herkkä kala viljaton -nimisestä tuotteesta, jonka epäillään aiheuttaneen koirille vakavia oireita.
STT:llä on tiedossa yksi tapaus, jossa omistajan mukaan takaisinvedettävää ruokaa syönyt koira on voimakkaiden kipujen takia lopetettu eläinlääkärissä. Lisäksi ainakin Helsingin Sanomat on uutisoinut saaneensa yhteydenottoja ihmisiltä, joiden huonokuntoinen koira on jouduttu lopettamaan ja omistajat ovat epäilleet oireiden syyksi kyseistä koiranruokaa.
Laation mukaan myös Ruokavirasto on kuullut tapauksista, jossa koiria on jouduttu lopettamaan. Hän kuitenkin painottaa, ettei Ruokavirasto ota kantaa siihen, onko koirat pitänyt lopettaa takaisinvedettyjen rehuerien syömisen vuoksi.
”Me emme ota kantaa siihen, minkä vuoksi koirat on lopetettu. Ensin tutkitaan ennen kuin hutkitaan.”
”Yleisesti ottaen kaikissa tuotevalvonnan analyysituloksissa 99 prosenttia tuotteista on vaatimusten mukaisia.”
Eläinten ruokien turvallisuutta valvotaan Laation mukaan hyvin laajasti. Koiranruoka edustaa marginaalista osuutta kaikesta tehtävästä valvonnasta. Rehuvalvonnassa keskiössä on elintarviketuotantoeläinten rehujen valvonta.
Yleisesti ottaen lemmikkien ruuissa havaitaan hyvin harvoin puutteita, Laatio sanoo. Viranomaisnäytteenotossa annetuista huomautuksista suurin osa liittyy pakkausmerkintöihin, kuten esimerkiksi siihen, että pakkauksesta puuttuvat ruotsinkieliset tekstit.
”Yleisesti ottaen kaikissa tuotevalvonnan analyysituloksissa 99 prosenttia tuotteista on vaatimusten mukaisia. Tämä ei koske vain koiranruokia, vaan kaikkia viranomaisvalvonnassa tutkittuja eläinrehuja”, Laatio sanoo.
Kaikki viranomaisnäytteiden analyysitulokset julkaistaan Ruokaviraston sivulla.
Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Esa Kukkonen pitää nyt ilmi tullutta tapausta vakavana. Hän kuitenkin uskoo, että valvonta Suomessa yleisesti toimii.
”Kun koirille aiheutuu noin selviä oireita, niin kyllähän se ehdottomasti koiranomistaja huolestuttaa. Uskon kuitenkin, että tämä on yksittäinen tapaus.”
Kukkosen omien havaintojen mukaan ainakin sosiaalisessa mediassa on enemmänkin arvosteltu Mustin ja Mirrin tiedotustapaa kuin tuotu esille yleistä huolta koiranruuan turvallisuudesta ja sen valvonnasta.
”Arvostelua on kohdistunut siihen, miten nopeasti ja tehokkaasti asiasta on viestitty”, Kukkonen sanoo STT:lle.
Viimeksi eläintarvikkeiden turvallisuus herätti laajemmin huolta vuonna 2018, kun Evira tutki koirien kiinalaisia kanaherkkuja. Tutkimuksen mukaan kanaherkkujen laadussa ei ollut huomautettavaa.
SMAAK Herkkä kala viljaton -tuote on valmistettu ja pakattu Musti Groupin tehtaalla Suomessa. Raaka-aineet ovat neljästä eri maasta: Suomesta, Norjasta, Hollannista ja Saksasta. Tuotetta mainostetaan suomalaisena.
Miten hyvin lemmikin omistaja pystyy tuotteiden pakkausselosteiden perusteella selvittämään, mitä tuote todella sisältää ja mistä kaikista maista?
”Merkintälainsäädäntöä pitää noudattaa ja kuluttajaa ei saa johtaa harhaan. Tässä tapauksessa tuote on valmistettu Suomessa, mutta sehän ei tarkoita, että kaikki raaka-aineet olisivat. Valmistaminen on eri asia kuin se, mistä raaka-aineet ovat peräisin.
Jos valmistaja lupaa, että raaka-aineet ovat tietystä maasta, niiden tulee olla kyseisestä maasta.
”Jos sanoo, että kala on suomalaista, sen pitää tietenkin olla. Mutta lainsäädäntö ei edellytä, että rehun valmistajan tulisi ilmoittaa, mistä maasta raaka-aineet ovat”, Laatio huomauttaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat



