perjantaivieras Kuljet läpikarjalaisen nimistön– ja tulet Suomeen
Mistä on kysymys, kun kuljet Kannaksella yli kenkun? Tapahtuu samaa kuin Pohjanmaalla kävellessäsi yli mäen kinkaman.
Entäs, jos käyt Taivaanpankolla tai Ilmainmäellä? Ihan samaa kuin vaeltaisit Pihtiputaan Elämänjärveltä vielä ylemmäksi kohti vedenjakajaa. Toisin sanoen kaikki nämä paikat ovat korkealla suhteessa muuhun maastoon.
Ilmee, Ilmainmäki, Elimäki, Elamo tarkoittavat sananmukaisesti ylimmäistä jossain jo kadonneessa suomen kielen muunnelmassa. Sen jälkiä on eniten Karjalan nimistössä mutta tosiasiassa kaikkialla Suomessa.
Kaukolassa on Jumalamäki, Lappeenrannassa Jumalniemi, Läntisen Uudenmaan rannikolla Jumalvik ja Ahvenanmaalla Jomala. Kaikki paikkoja, joissa on ollut pyhiä patsaista eli jumalia. Mutta mikä kansa nuo paikat onkaan nimennyt?
Suvannon rajapaikka Noisniemessä on sama sana kuin Nokiassa. Nois, noke on soopeli eli nokinäätä. Eläintä on joskus tavattu pitkin Suomea, vaikka toisin väitetään.
Lodma, loima tarkoittaa Karjalassa alavaa vesiperäistä maata. Sellaista on myös Loimijoki ja Loimaa. Karjalassa pieni pyöreä kukkula on ypyä, ypykkä. Joku tällainen muoto on antanut nimen Ypäjälle.
Pälkjärven pälkki on liistekatiska, aivan kuin Pälkänevedestä irronneella Pälkäneellä. Mutta sitä ei muualla Suomessa tunneta, että uimarannan äkkisyvä on nimeltään vonkka.
Taipaleita on pitkin Suomea. Eivät tarkoita ”matkaa” tai matkan kulkujaksoa, vaan tarkasti ottaen veneen vetopaikkaa, kannasta kahden järven välillä, jossa oli telarata. Niin tuo rata: se on tie metsässä, kapulatie yli suokapeikon.
Entäs sitten Pirkkalan Haikka ja Porvoon Haikko? Eivät mitään haikupaikkoja, vaan kapeita veteen pistäviä niemiä. Jos sellainen on piilossa veden alla, tulee haikasta häikkää.
Vieremä on rinne kuten Forssassa ja Ylä-Savon ja Pohjois-Karjalan rajalla. Orko, oro on kapea laakso, jonka pohjalla vettä, mutta josta voi kulkea. Sellainen kuin Tampereen Ristinarkku ja Sakkolan Arkuntanhua. Molemmat ovat orkoja muuntuneessa muodossa.
Kun joessa on pieni koski, on sen nimi juga, juka, juva. Näistä paikoista on Suomeen saatu kunnat Juva, Juuka ja Juankoski sekä lukuisia kyliä lounaiseen Suomeen.
Pieni puro voi olla nimeltään Toriseva, Torisevä, Koliseva, Kohiseva, Törpöttäjä. Näitä on kaikkialla Suomessa. Entisajan ihminen kuuli, miten purot solisivat eri äänillä. Jos Vesilahden, Ilomantsin ja Inkerinmaan Narva tarkoittaa harvinaista vesistöpaikkaa: sellaista, jossa joen putous putoaa suoraan järveen.
Kuohuisa paikka koskessa on Keski-Suomessakin sahi, mutta ilmeisesti virran voimasta paikkaa tarkoitava vikiö ei ole muualla Suomessa tuttu. Vai hetkinen, mistäs se meidän Vikkiniitty tuleekaan?
Luonnonavanto jäässä on uve, voi olla myös uhku. Mutta uhku on myös kalliosta vetta pusertava kohta tai tiemaassa oleva sulava routasilmäke. Sellainen kaiketi uhkuu ja uhkaa? Ume on usvaa ja sumua. Kun sumussa kuljet rantametsässä, törmäät pärnään, kynnåppäähän ja ylempänä rinnettä orhoon. Nämä ovat kirjakielisiltä nimiltään lehmus, kynäjalava ja maamuurain.
Nimistö jos mikä todistaa, ettei Suomen asutuksessa ole koskaan ollut oletettua asutuskatkoa.
JUHA KUISMA
Kirjoittaja on kylien liiketoiminta-asiamies.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
