Analyysi: Venäjän kaasusta riippuvainen Saksa voi vetää koko Euroopan syvään taantumaan, jos energiapakotteet otetaan sittenkin käyttöön

Venäläisen öljyn tuontikielto nostaisi polttoaineiden hinnat pilviin myös Suomessa. Kuva: Sanne Katainen

Venäjän hyökkäys Ukrainaan muuttuu päivä päivältä säälimättömämmäksi. Siksi poliittinen paine tukea ukrainalaisia kasvaa sekä Yhdysvalloissa että EU:ssa. Koska sodan laajenemista halutaan välttää kaikin keinoin, painetta yritetään purkaa kiristämällä pakoteruuvia.

Nopeimmin ja tehokkaimmin Ukrainan sotarintamalla kierroksia lisäävä Venäjä saataisiin polvilleen öljyn ja kaasun tuontikielolla. Maan tärkein tulonlähde tyrehtyisi. Länsi ei enää rahoittaisi Venäjän presidentti Vladimir Putinin sotakonetta, joka kylvää tuhoa Ukrainassa.

Tämän kaikkein rankimman taloudellisen aseen käyttöä kuitenkin jarrutellaan, koska se iskisi kipeästi EU:n suurimpaan kansantalouteen Saksaan ja sitä kautta vääjäämättä koko Eurooppaan.

Saksan talousministeri Robert Habeck puki viime viikon lopulla toivottoman tilanteen sanoiksi. Tavattuaan maan talouselämän ykkösketjua Habeck myönsi, ettei hän voi olla ainakaan vielä tekemässä päätöstä Venäjän vastaisten pakotteiden laajentamisesta energian tuontiin.

"Olen sitä vastaan, koska se vaarantaisi yhteiskuntarauhan", Habeck totesi hyvin tietoisena siitä, että yksi kansainvälisesti alakynteen joutuneen Putinin viimeisistä toivoista on nimenomaan USA:n ja sen keskeisten liittolaisten sisäisen yhtenäisyyden horjuminen.

Jos Venäjän öljy- ja kaasuhanat sulkeutuisivat, energian hinta ja sen myötä inflaatio eli kuluttajahinnat lähtisivät jyrkkään nousuun.

Samaan aikaan Saksan talouskasvu kääntyisi nopeasti miinusmerkkiseksi ja työttömien määrä kasvaisi, kun keskeisten teollisuudenalojen tuotantoa jouduttaisiin energiapulan vuoksi ajamaan alas. Saksan teollisuuden energiantarpeesta 35 prosenttia katetaan kaasulla.

Erityisesti kemianteollisuus on riippuvainen kaasusta, ja koska se on merkittävä alkutuotteiden valmistaja monille teollisuudenaloille, vaikeuksia tulisi kaikille.

Näin oltaisiin stagflaatiossa eli kutistuvan kansantuotteen ja nopeasti nousevien hintojen myrkyllisessä yhdistelmässä, josta kärsivät eniten tavalliset saksalaiset, kun euro heikkenisi ja ostovoima romahtaisi.

Viimeistään tulevana talvena Habeckin mainitsema yhteiskuntarauha olisi todella koetuksella, kun kohtuuhintaista kaasua ei välttämättä olisi riittävästi 20 miljoonan kotitalouden lämmittämiseen.

Italiassa ja monissa Itä-Euroopan maissa kärvisteltäisiin samojen energiaongelmien kanssa ja päälle päätteeksi EU:n suurin kansantalous vetäisi koko maanosaa taantumaan.

Koronapandemian jälkeen hyvään vauhtiin päässyt Euroopan talouskasvu on Putinin aloittaman sodan vuoksi jo nyt taittumassa, kun yritykset joutuvat vetäytymään sekä Venäjältä että Ukrainasta eikä nopeaa paluuta entiseen ole näköpiirissä.

Ukraina ei ole Venäjän ohella pelkästään tärkeä viljan tuottaja. Ukrainassa valmistetaan muiden muassa noin seitsemän prosenttia Euroopan autoteollisuuden tarvitsemista johtosarjoista. Lähes kaikki saksalaiset autonvalmistajat ovat joutuneet pysäyttämään tuotantolinjoja, koska johtosarjojen toimitukset Ukrainasta ovat pysähtyneet.

Energian hintojen nousu ja Venäjän markkinoiden sulkeutuminen on näkynyt jo pörsseissä reippaina kurssilaskuina.

Myös USA:ssa kiihtyvä inflaatio ja erityisesti polttoaineiden hintojen nousu olisi kohtalokas isku presidentti Joe Bidenille. Siitä huolimatta ulkoministeri Antony Blinken antoi viime viikonloppuna ymmärtää, että erityisesti venäläisen öljyn tuontikiellosta keskustellaan nyt vakavasti.

Jo pelkkä viittaus vakaviin keskusteluihin paljasti, minkälaisen kierteen Venäjän energiahanojen sulkeutuminen aiheuttaisi. Raakaöljyn hinta lähti maanantaina jyrkkään nousuun. Se kävi lähes 140 dollarissa tynnyriltä eli hyvin lähellä vuoden 2008 finanssikriisin huippulukemaa. Silloin Brent-öljystä maksettiin lähes 145 dollaria tynnyriltä.

Vaikka Blinken puhui vain öljystä, myös maakaasun tukkuhinta nousi maanantaina pahimmillaan lähes 80 prosenttia perjantain lähtötasosta.

Useimmat eurooppalaiset ekonomistit lähtevät vielä siitä, että Ukrainan sodan aiheuttama notkahdus talouskasvussa jää maltilliseksi eikä energian hintojen nousun vauhdittama inflaatio karkaa käsistä. Maltillisten ennusteiden perusteena on kuitenkin oletus, että Venäjän energiatoimituksiin ei kajota eikä Venäjä kajoa niihin vastatoimena USA:n ja sen liittolaisten pakotteille.

Tilanne muuttuu nopeasti synkäksi, jos venäläisen öljyn ja maakaasun tuonti Eurooppaan loppuu kokonaan. Talousasiantuntijat arvioivat, että venäläisen öljyn tuontikielto nostaisi Brent-öljyn hinnan nopeasti ja melko pysyvästi 200 dollariin tynnyriltä. Se leikkaisi talouskasvua ja nostaisi kuluttajahintoja.

Yhdistelmän tekee myrkylliseksi se, että hintavakautta ylläpitävä Euroopan keskuspankki ei liiemmin pysty vaikuttamaan inflaatiota kiihdyttävään energian hintojen nousuun. Ei varsinkaan silloin, jos nousu perustuu tuontikieltoihin.

Periaatteessa EKP:n pitäisi kiihtyvän inflaation vuoksi tässä tilanteessa kiristää pitkään jatkunutta löysää rahapolitiikkaansa eli loppupeleissä nostaa korkoja. Korkojen nostaminen voisi kuitenkin viedä Euroopan talouden ojasta allikkoon, koska se jarruttaisi kasvua eikä välttämättä hidastaisi energian hintojen nousun aiheuttamaa inflaatiota.

EKP:n rahapolitiikasta päättävä neuvosto kokoontuu torstaina,

Ukrainan sota ja sen talousvaikutukset ovat ykkösasia myös EU-johtajien loppuviikon huippukokouksessa. Jos tai kun Moskovan joukkojen julma moukarointi Ukrainassa jatkuu, paine pakotteiden kiristämiseen kasvaa eikä energian tuontikieltoja voida ehkä silloin Saksan hangoittelusta huolimatta välttää.

Silloin EU:n on valmistauduttava yhteisiin tukitoimiin, joilla lievennetään mahdollisten Venäjän vastaisten pakotteiden aiheuttamia taloudellisia iskuja. On täysin mahdollista, että myös tässä kriisissä turvaudutaan samanlaiseen yhteisvelkaan perustuvaan elvytysvälineeseen kuin koronapandemian aikana

Tiukkoihin jäsenmaiden velkaantumista ja budjettialijäämiä rajoittaviin sääntöihin palaamista on todennäköisesti pakko jälleen lykätä. Ei vähiten siksi, että Venäjän aloittaman sodan vuoksi monet maat, Saksa etunenässä, ovat lisäämässä tuntuvasti puolustusmenojaan.

Säännöt ovat olleet pian kaksi vuotta jäähyllä, koska jäsenmaat joutuivat ottamaan lisää velkaa ja kasvattamaan alijäämiä selättäessään koronaa.

Lue myös:

EU:n Michel: Ukrainan EU-jäsenhakemuksesta keskustellaan lähipäivinä

Analyysi: Niinistö varoi sanojaan sekä Bidenin että ruotsalaisten kanssa, koska riski Ukrainan sodan laajenemisesta on erittäin suuri