Kuntien menot pienenevät vain väkeä vähentämällä
Puolet kuntien rahoista kuluu sosiaali- ja terveyspalveluihin. Ikääntymisen seurauksena osuus kasvaa koko ajan. Kimmo Haimi Kuva: Viestilehtien arkistoAsiantuntijat tyrmäävät kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkusen (kok.) väitteet siitä, että kuntauudistus toisi miljardisäästöjä.
”Se on ihan höpöpuhetta, että kuntauudistuksella tai tuottavuuskasvulla voitaisiin saada miljardiluokan säästöjä”, apulaisjohtaja Reijo Vuorento Kuntaliiton kuntatalousyksiköstä sanoo.
Vuorennon mukaan Suomen kuntasektori kestää jo nykyisellään tehokkuusvertailun minkä tahansa maan kanssa.
”Esimerkiksi Ruotsissa kuntapalveluihin käytetään selvästi suurempi osuus bruttokansantuotteesta”, Vuorento muistuttaa.
Kuntaliitosten tuomiin säästöihin ei usko myöskään Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Virén.
”Kuntakoko on tässä aika toissijainen asia. Eivät menot vähene mihinkään pelkkiä rajoja siirtelemällä.”
Viime vuosina kuntien menot ovat kasvaneet noin 4 prosentin vuosivauhtia.
Tutkijoiden mukaan siinä on nykyisessä taloustilanteessa ainakin prosentti tai pari liikaa. Lisälastia kunnille toi vuosi 2008. Silloin bruttokansantuote romahti, mutta samalla kuntien kustannukset nousivat kalliin palkkaratkaisun myötä huikeaa 8 prosentin vauhtia.
Noin puolet kuntien menoista on palkkakustannuksia, joten säästöjen saaminen edellyttäisi käytännössä henkilöstön vähentämistä. Palkat eivät ainakaan saisi nousta nopeammin kuin yksityisellä sektorilla.
Virénin mielestä kuntien pitäisi yksityisen sektorin tapaan voida tarvittaessa myös vähentää henkilöstöään.
”Kunnissa pitäisi oikeasti miettiä, tarvitseeko kaikki virat aina täyttää uudelleen.”
Professori arvostelee myös kuntaliitoksiin liittyvää irtisanomissuojaa.
”En ole yrityspuolella nähnyt yhtään fuusiota, jossa väkeä ei olisi samalla vähennetty. Irtisanomissuoja varmistaa, että säästöjä ei edes voi tulla.”
1990-luvun laman aikana kuntien menot saatiin muutamaksi vuodeksi käännettyä laskuun.
”Se osoittaa, että pakon edessä kunnissakin löytyy säästöjä. Kyllä palvelut silloin ainakin pääpiirteissään hoidettiin”, Virén painottaa.
1990-luvun alussa kuntien työntekijämäärä väheni muutamassa vuodessa noin 40 000:lla ja esimerkiksi vuonna 1993 yli 20 prosenttia henkilöstöstä oli ainakin osan vuotta lomautettuna.
Vuorennon mielestä samanlainen matokuuri ei enää kuitenkaan ole mahdollinen. ”1980-luvulla kuntasektori paisui ja pöhöttyi aika tavalla. Nyt samanlaista tehostamisvaraa ei enää ole.”
Kuntien työntekijämäärä on viime vuosina noussut takaisin 1990-luvun lamaa edeltäneelle tasolle. Vuorento muistuttaa, että myös tehtävät ovat lisääntyneet.
”Velvoitteet ovat kasvaneet valtavasti ainakin lasten ja vammaispalvelujen osalta. Nyt on vielä tulossa vanhuspuolelle lisää tehtäviä.”
NIKLAS HOLMBERG
Viime vuosina
kuntien menot ovat kasvaneet noin 4 prosentin vuosivauhtia.
Kunnissa pitäisi oikeasti miettiä, tarvitseeko
kaikki virat aina täyttää uudelleen.
Matti Virén
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
