Salarakkauden hedelmänä syntyi Salama-muuli
Salama on elänyt koko elämänsä hevosten keskuudessa ja pitää itseään ihan tavallisena pollena. Kimmo Haimi Kuva: Viestilehtien arkistoJYVÄSKYLÄ (MT)
Kun hevosyrittäjä Katri Mennala osti kesällä 2006 Espanjasta Suomeen tuodun ratsuhevosen, hän ei osannut aavistaa millaisia käänteitä matkassa vielä odottaisi.
”Vaihdoin hevosta kaksi kertaa, kunnes miellyin samassa lastissa Suomeen saapuneeseen tammaan”, muistelee Mennala.
Kun tamma sitten syksyllä alkoi lihoa, tallilla naureskeltiin, että se on varmaan kantavana. Kunnes paikalla käynyt eläinlääkäri vahvisti uutisen. Tulossa on kevätvarsa.
”Eihän meillä täällä ole aikaa varsan kasvattamiselle, joten sovimme jo saman hevosvälittäjän kanssa, että hän sitten myy varsan eteenpäin.”
Suunnitelmat saivat jälleen uuden käänteen, kun varsa syntyi maaliskuussa 2007.
”Hetihän siitä näki, että ei nyt ihan tavallisesta hevosvarsasta ollut kyse. Sen korvat olivat aivan suhteettoman suuret.”
Oli siinä ihmeteltävää.
”Näytimme eläinlääkärille kuvia varsasta ja lähetimme näytteet laboratorioon. Tulosten mukaan on yli 90-prosenttisen todennäköistä, että isä on aasi.”
Kyseessä oli siis hevostamman ja aasiorin salarakkauden hedelmä, muuli. Pitkäkorvainen tammavarsa sai nimekseen Salama.
”Ei sitä tarvinnut kauaa miettiä. Salamaa ei voinut myydä.”
Nyt 5-vuotias muuli on solahtanut ratsastuskoulun kiireiseen arkeen. ”Se on selvästi keskivertohevosta terveempi ja kestävämpi. Eläinlääkäri on käynyt sille antamassa vain rokotteita.”
Salama itse ei tiedä sen kummemmin muuliudestaan. Se on viettänyt koko elämänsä ratsuhevosten seurassa ja kuvittelee varmaan itsekin olevansa ihan tavallinen hevonen.
”Tarkoituksena on kouluttaa Salamasta ratsastuskoulumme tuntimuuli. Jos koulutus etenee hyvin, harkitsemme jopa näytöksiä ja erilaisia esiintymistilanteita.”
Ihmisten kanssa Salama on vielä hiukan arka, mutta rentoutuu nopeasti. Sen paras kaveri on 3-vuotias suomenhevonen Jallu.
”Ruokahalu on kova, kuten vatsasta näkee. Aasihan pärjäisi hyvin niukalla ruualla, mutta kun Salama asuu hevosten kanssa, se pääsee helposti syömään hevosten annoksia.”
Itsepäisenä Salamaa ei tallilla pidetä. ”Kaikki kysyvät sitä. Itse olen alkanut epäillä, että muuleja pidetään itsepäisinä siksi, että niitä ei ole yleensä koulutettu kunnolla.”
Salaman koulutus on ollut tähän asti todella helppoa.
”Se lähtee aina mielellään töihin. Se on sitkeä, sisukas ja yrittää aina kovasti. Nauttii selvästi oppiessaan uutta.”
Mikään nynny ujostelija Salama ei ole. Pikkujouluissa suoritetusta ensiesiintymisestä väkijoukolle se selvisi rohkeasti. Joku muu olisi jo korskunut rauhattomasti, mutta Salama tarkkaili tilannetta kaikessa rauhassa.
”Se myös tykkää hyvänäpidosta.”
Tulevan tuntimuulin ratsukoulutus on jo hyvässä vauhdissa. Katri Mennalan lisäksi Salamalla ratsastaa vakituisesti toinenkin ratsastaja. Tunneilla Salama on ollut mukana muutaman kerran.
”Halukkaita Salaman ratsastajiksi olisi paljon. Tässä vaiheessa sitä kuitenkin vielä totutetaan tuntihommiin.”
Katri Mennala on hiukan huolissaan tulevan kesän ratsastusleireistä. Salamalle olisi monta innokasta hoitajaa jonossa.
”Mutta millä teet päätöksen, kuka saa Salaman nimikkomuulikseen?”
STINA HAASO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
