Perjantaivieras Kylätoimintaliikelaatii ohjelmaa
Suomen kylätoimintaliike (Syty ry) laatii parhaillaan ohjelmaa, jonka tähtäin ulottuu vuoteen 2020.
Kylätoimintaliikkeeseen kuuluvat kyläyhdistykset, Leader-toimintaryhmät, Helsingin kaupunginosayhdistykset sekä paikallista kehittämistä tukevat valtakunnalliset järjestöt.
Kokemuksen perusteella uuden ohjelman merkitys ei ole siinä, mitä kirjoitetaan, vaan siinä, mitä ajatusprosesseja ohjelmantekijät yhdessä käyvät läpi. Siksi ohjelmatyön pitäisi rakentua osallistuvien yksilöllisille puheenvuoroille ja mahdollisimman monen aktiivitoimijan vetämiselle prosessiin, muun muassa ”alhaalta ylös -seminaarien” kautta. Hyväkään paperi ei siis auta, jos koko järjestö ei ole mukana.
Ja edelleen tärkein haaste: ohjelman kohteena pitää olla järjestö itse. Tutkijoiden sanaa käyttäen: ohjelmalla pitää rakentaa järjestön itsetoimintakykyä.
Olennaista ei ole tehdä fiksua analyysia maaseutupolitiikan yleistilanteesta, jo senkin takia, että maaseutupolitiikka on valtion systeemeissä tosi ahtaalla. Ohjelmaa, jossa ideana on esittää valtiolle erilaisia toimia, ei nyt kannata tehdä.
Ei siksikään, että seitsemässä vuodessa olosuhteet ehtivät muuttua niin, että kolmen vuoden jälkeen pitäisi ohjelma laatia uudestaan. Yllätyksiä tulee ja olosuhteet muuttuvat. Ainoa mikä pätee, on itsetoimintakyky muuttuvissa olosuhteissa.
Se Yksi Ainoa mitä julkiselta vallata voi toivoa, on kansallinen Kyläkampanja 2014.
Välttämätöntä on siis lisätä kylätoimintaliikkeen itsetoimintakykyä. Tässä itsetoimintakyvyssä on järjestön ydin. Sitä pitää voimistaa.
Ohjelman fokuksen pitää kohdistua järjestöön itseensä päin: löytää Sytyn organisaation toimivuutta lisääviä ratkaisuja.
Jotta Syty toimisi, pitää tiedon kulkea kyliin asti ja kylien tulee tietää mikä Syty on. Järjestön oman lehden pitää tavoittaa jäsenistö: 4 000 kylää ja näihin kyliin pitää olla sähköpostisoite. Ilman kaksisuuntaista tiedonkulkua liike on kädetön.
- Nimi Syty on epäselvä. Mikä olisi parempi järjestön nimi?
- Mikä olisi oikea keskustoimiston sijaintipaikka?
- Mikä tulisi olla hallituksen kokoonpano ja toivottu rooli?
- Olisiko harkittavissa kylätoimintaliikkeen kaksoispuheenjohtajuus?
- Mikä on kylätoimintaliikkeen sisällöllinen viesti viesti?
- Mitkä ovat maakunnan kyläasiamiehen rooli ja tehtävät?
- Mikä on seudullisen kyläasiamiehen rooli? Miten ylläpidetään suhde valtakunnalliseen järjestöön?
- Miten saada seudullinen kyläasiamies jokaiseen 55 toimintaryhmään?
- Miten rakentaa vuorovaikutusta ja yhteys kylään asti?
- Miten organisoida kyläyhdistysten uusien puheenjohtajien koulutus?
- Miten ratkoa kylätoiminnan rahoituksen pulmaa?
- Miten sanasta ”kylä” luodaan Iso Brändi?
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
