Ison ruokakaupan biojätepuristin imee myymättömän ruuan muoveineen. Kuva: Jarno Mela
Muovin levittäminen peltoihin jatkuu vaikka laki muuttuu ‒ viljelijät kertovat karuista kokemuksista
MT:n uutisoima muovin runsas määrä kierrätyslannoitteessa ei ollut yksittäistapaus. Muovia tulee sattumalta, eikä sitä voi ennakoida.
Muovia erotellaan biojätteestä Gasumin biokaasulaitoksella Lohjalla. Kuva: Jarno Mela20.12.202413:45
Muovin määrää kierrätyslannoitteessa ei ole saatu kuriin. Se selviää MTK:n maatiloille tekemästä kyselystä.
Lokakuussa tehdyn kyselyn 38 tilan otos on pieni, mutta tulos selvä: MT:n syyskuussa uutisoima tapaus ei ole ainutkertainen virhe. Silloin MT kertoi, että pohjoispohjanmaalainen tila sai Gasumin kierrätyslannoitteen mukana reilun satsin muovia.
Tärkein huomio tuloksista on, että muovia löytyy lannoitteista säännönmukaisesti. Erien, vuosien ja alueiden välillä on eroja. Yksittäiselle tilalle muovia tulee sattumalta, eikä sitä voi ennakoida.
Kierrätyslannoitetta ostaneet ovat huomanneet, että roskaa esiintyy sekä mädätepohjaisissa lannoitevalmisteissa että kompostissa.
Kaikilta valmistajilta muovia ei tule, sillä kierrätyslannoitteita valmistetaan useilla eri tekniikoilla ja eri raaka-aineista. Osa niistä on hyvinkin puhtaita.
Yksi merkittävä syy muovin päätymiseen kierrätyslannoitteisiin ovat ruokakauppojen biojätteeseen heittämät muovipakkaukset. Silti muovin päätyminen biojätteen kautta pellolle oli kauppaketjuille osin yllätys.
MT:n syyskuinen uutinen aiheutti nopeasti liikettä monella suunnalla.
Ympäristö- sekä maa- ja metsätalousministeriö päättivät koota kaikki toimijat saman pöydän ääreen etsimään ongelmaan ratkaisua. Ensimmäinen kokous pidettiin joulukuun alussa.
Viljelijöitä ihmetyttää, että ongelmaan herättiin vasta nyt. Asia nimittäin ei ole uusi.
MT esimerkiksi kertoi jo vuonna 2014 viljelijästä, joka löysi biojätteestä valmistetusta maanparannuskompostista metallisia ruokailuvälineitä, muovipusseja ja -pakkauksia sekä lasinpalasia.
Tässä välissä ei ole juuri muutosta tullut. Lainsäädäntöä tosin on päätetty tiukentaa. Sallitun muovin määrä kierrätyslannoitteessa puolittuu vuonna 2028.
Laki ei ratkaise ongelmaa, sillä esimerkiksi Gasumin laitokset ovat nyt jo uuden lain vaatimusten mukaisia. Silti MT:n uutisoima muovin saastuttama lannoite-erä syyskuussa oli peräisin Gasumilta.
Herää kysymys, mikä virka uudella lailla on, jos moni laitos jo täyttää ehdot, mutta silti ongelma jatkuu?
Laki koettaa vaikuttaa muovin määrään lannoitteessa kokonaisuudessaan. Toki se voi pakottaa osan laitoksista investoimaan muovin erotteluun, mutta ongelman juurisyy on muualla ja se on nykykeinoin vaikea kitkeä pois.
Kauppa voi edelleen jatkaa muovin heittämistä biojätteeseen. Vaikka muovin kokonaismäärä pienenee, muovin rikastuminen peltoon jatkuu.
Toiseenkaan ongelmaan laki ei vastaa. Tietyt tilanteet keräävät yhteen lannoiteläjään paljon muovia. Silloin yhden toimituksen muovimäärä voi olla suuri.
Tiloilla onkin nähty, että muovia tulee ryppäänä. Viljelijät kommentoivat tilannetta lokakuussa tehdyssä kyselyssä näin:
”On vastaanotettu nyt kolmen vuoden ajan mädätettä, tämän vuoden aikana tulleissa kuormissa oli ensimmäistä kertaa silmiinpistävän paljon muovia.”
”Suuria eroja eri laitosten kohdalla. Tiedän useamman toimijan, joiden kasoissa on suuria, silmäänpistäviä määriä muovia ja muita roskia.”
”Muovia silmin nähden peltoon levitettynä, vaikka analyysissä vain puolet sallitusta määrästä.”
Tällainen näky oli MT:n jutussa syyskuussa lietealtaan laidalla. Kuva: Timo HeikkalaMuovin kokonaismäärä kierrätyslannoitteessa voi vähentyä, mutta yksittäisiä suuria määriä muovia sisältäviä lannoite-eriä ei nähtävästi pystytä estämään.
Se saa viljelijät epäilemään tuotetta, joka olisi kaikin puolin kelpoa. Se on edullista, ravinteikasta ja kierrätettyä. Mutta mitä jos muovilasti sattuu omalle kohdalle?
MT:n viljelijäkyselyn mukaan kahdeksan prosenttia viljelijöistä on käyttänyt kierrätyslannoitetta. 55 prosenttia vastasi, että ei aio kokeilla jatkossakaan.
Muovia ei saa pellosta koskaan pois. Muovin rikastuminen peltoon on vastoin kaikkea sitä, mitä tavallisesti pidetään ympäristölle hyvänä.
Kirjoittaja on MT:n uutispäällikkö.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
