Jousimetsästäjä saa kytätä syyskuun alusta alkaen valkohäntäpeuraa, kunhan on suorittanut ampumakokeen

Tavallisen maalitaulun lisäksi jousimetsästäjät harjoittelevat paljon 3D-maaleihin ampumista. Maalit jäljittelevät oikean riistaeläimen kokoa ja mallia Kuva: Pentti Vänskä

Mika Rutonen on lapinlahtelainen jousimetsästäjä, joka myös kilpailee jousiammunnassa. Vuonna 2015 hän voitti 3D-jousiammunnan maailmanmestaruuskilpailuissa hopeaa ja tänä vuonna hän oli neljäs maastoammunnan Euroopan mestaruuskilpailuissa. Kuva: Pentti Vänskä

Uusi metsästysasetus astui voimaan 7. elokuuta. Kuusipeura, saksanhirvi, japaninpeura, valko­häntäpeura, metsäpeura, mufloni ja villisika tulivat jousiaseella metsästettävien riistaeläinten joukkoon.

Samalla tuli voimaan vaatimus ampumakokeesta. Hirveä pienempiä hirvieläimiä, muflonia ja villi­sikaa metsästävän jousimetsästäjän täytyy suorittaa ampumakoe ennen metsästyksen aloittamista. Metsäkauriin osalta vaatimus ampumakokeesta astuu voimaan vasta 1.1.2018.

Jousiaseessa on käytettävä nuolta, jossa on leikkaava kärki ja jonka halkaisija on vähintään 22 millimetriä, jos metsästää esimerkiksi valkohäntä­peuraa.

Ampumakokeessa on käytettävä taulukärkisiä nuolia. Riistanhoito­yhdistys voi järjestää jousella suoritettavan ampumakokeen muuallakin kuin ampumaradalla.

Maalikuviona jousikokeessa käytetään hirvikuvion irrotettavaa keskiötä, jossa osuma-alueen halkaisija on 23 senttimetriä. Kokeessa metsästäjä ampuu maalikuvioon kolme nuolta vapaavalintaista pysty-, istuma- tai polviasennosta 18 metrin etäisyydeltä.

Koe on suoritettava 180 sekunnissa laskettuna ensimmäisestä laukauksesta. Osumat ilmoitetaan laukaus­sarjan jälkeen. Jousikoe hyväksytään, jos laukaussarjan kaikki kolme laukaus­ta vähintään sivuavat osuma-­alueen ulkoreunaa.

Maailmalla jousi on ensisijaisesti suurriista-ase. Suomessa Metsästäjäliitto ja jousimetsästäjät ovat jo vuosia yrittäneet saada valkohäntäpeuran jousimetsästystä sallituksi metsästysmuodoksi. Vuonna 2001 metsästyslakia muutettiin niin, että metsäkaurisjahtiin pääsi jousella. Tänä kesänä vahvistettiin lainmuutos, joka sallii kaikkien hirveä pienempien hirvi­eläinten ja villisikojen metsästyksen jousella.

”Suomessa jousimetsästäjien tyypillisimpiä saaliseläimiä ovat jänikset, rusakot ja majavat. Haaveenani on päästä joskus karhumetsälle ­jousella, kertoo lapinlahtelainen Mika Rutonen.

Rutonen hankki ensimmäisen jousensa vuonna 2002 ja perehtyi jousimetsästykseen Suomen Jousimetsästäjäliiton järjestämällä kurssilla. Hän on voittanut jousi­ammunnassa taljajousella maailmanmestaruushopeaa ja ollut Euroopan mestaruuskilpailuissa neljäs.

Rutonen painottaa, että jousi on metsästysväline muiden metsästysvälineiden joukossa. Metsästettävät riistaeläimetkin ovat melko pitkälle samoja kuin mitä ruutiaseella, metsästystyyli vain on aivan erilainen.

Suurin osa jousella saadusta riistasta kaadetaan noin 20 metrin etäisyydelle metsästäjästä. Riittävän lähelle pääsee vain tuntemalla saaliseläimen elintavat ja kulkureitit sekä sijoittumalla maastossa oikein. Kyttäys, hiivintä ja houkuttelu ovatkin jousimetsästäjille tyypillisimmät metsästys­tavat.

Jousella ampumista on helppo harjoitella omalla pihalla. Tavallisen maalitaulun lisäksi jousimetsästäjät ampuvat paljon 3D-maaleihin, jotka jäljittelevät oikean riistaeläimen kokoa ja mallia. Rutonen paljastaa, että hän treenaa myös kotona sisällä.

Kun valkohäntäpeuran metsästys jousella päätettiin sallia, muutettiin samalla metsästysasetusta niin, että myös jousimetsästäjiltä vaaditaan ampumakoe ennen peurajahtiin lähtöä. Riistanhoitoyhdistyksille ampuma­kokeen järjestäminen jousimetsästäjille voi olla haaste. Lapinlahdella jousimetsästäjät ovat jo ilmoittaneet paikalliselle riistanhoitoyhdistykselle, että he auttavat kokeen järjestämisessä.

Kun suunnittelee jousimetsästysvälineiden hankkimista, Mika Rutonen kannustaa hyödyntämään Jousimetsästäjäin liiton tutorverkostoa. Verkostoon ilmoittautuneet jousimetsästäjät ovat sitoutuneet auttamaan uusia harrastajia esimerkiksi välinehankinnoissa.

Hyvästä taljajousipaketista pitää maksaa 600–700 euroa. Hyviä nuolia saa 80–90 eurolla tusinan. Samoilla nuolilla voi sekä harjoitella että metsästää, kunhan vaihtaa kärkiä. ­