EU:n esittämät ratkaisut energiakriisiin tehoavat huonosti – yksi poliitikkojen suosimista keinoista aiheuttaa vain sotkua myös Suomessa

Saksalainen kalkkunatilallinen Stefan Asum on suunnitellut biokaasulaitoksensa kapasiteetin kaksinkertaistamista voidakseen tuottaa jatkossa kaukolämpöä lähikylien asukkaille. EU:n asetus energiayhtiöiden tuottakatosta saattaa muuttaa suunnitelmia.  Kuva: Oliver Bodmer

Käytännössä kaikissa EU:n jäsenmaissa on jo otettu käyttöön kansallisia tukia, joilla yritetään torjua Ukrainan sodan aiheuttaman energiakriisin kielteisiä vaikutuksia.

Ranskassa kaasun hinnan annetaan ensi vuoden alusta nousta korkeintaan 15 prosenttia. Pelkästään tämä hintakatto maksaa valtiolle noin 45 miljardia euroa.

Vastaavista paketeista on tehty päätöksiä myös Itävallassa, Italiassa, Espanjassa ja Portugalissa.

Saksan kahdelle vuodelle jakautuvaa 200 miljardin euron kansallista tukipakettia on arvosteltu kitkerästi. EU:n suurin kansantalous maksaa joulukuussa kotitalouksille yhden kuukauden kaasulaskun. Myöhemmin keväällä otetaan käyttöön osittainen kaasun hintakatto.

Ranskan ja Italian johtaman rintaman mielestä EU:n pitäisi kasata yhteiseen velkaan perustuva yhteinen rahasto energiakriisin vaikutusten torjumiseksi. Samat maat vaativat myös yhteistä kaasun hintakattoa.

Saksa, Hollanti ja Pohjoismaat vastustavat, mutta paine niitä kohtaan kasvaa.

”Kyllähän Saksan tukimäärä on sellainen, ettei sitä ainakaan solidaariseksi voi sanoa”, Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä sanoo.

”Jos Saksa vielä lähtee tukemaan energiaintensiivistä teollisuutta, joka kilpailee globaalisti, syntyy helposti vääristymiä. Muille tulee tarve tehdä jotain samanlaista. Sellainen leviää helposti sitten myös Suomeen”, hän varoittaa.

Toistaiseksi Suomen hallitus on ilmoittanut tukevansa kotitalouksia noin 800 miljoonalla eurolla. Leskelän mielestä nämä toimenpiteet ovat sekä tarpeellisia että hyvin kohdistettuja.

EU:n komissio on esittänyt jäsenmaille myös yhteisiä toimenpiteitä. Tehokkaimpana pidetään energian säästämistä.

Sen toteuttaminen ei ainakaan vielä ole edennyt toivotulla tavalla. Asiantuntijoiden mukaan energian hintakatot, joko kansalliset tai EU:n yhteiset, päinvastoin lisäävät kulutusta.

EU:n komission esittämää ja energiaministerien hyväksymää energiayhtiöiden tuottokattoa moititaan useimmissa jäsenmaissa. Kansallisille hallituksille malli on periaatteessa houkutteleva: yhtiöiltä kerätään rahaa, jonka hallitukset voivat ohjata korkeista hinnoista kärsiville äänestäjille.

Huippukorkea maakaasun hinta on Euroopassa hinannut myös sähkön tukkuhinnan pilviin. Tuottokatto koskee yhtiöitä, jotka tuottavat sähköä kohtuullisilla kustannuksilla ja myyvät sitä kovaan hintaan ylikuumentuneilla markkinoilla.

EU:n lainvoimaisen asetuksen mukaan tuotot eivät saa ylittää 18 senttiä kilowattitunnilta, mutta jäsenmaille sallitaan kansallisia joustoja tietyissä rajoissa.

Leikkuri iskisi erityisesti tuuli- ja aurinkosähkön tuottajiin, mutta myös sähköä tuottaviin bioenergialaitoksiin.

Esimerkiksi Saksassa tällaisia laitoksia on maatiloilla paljon. Niiden kohdalla biokaasusta saatavat tuotot ovat kompensoineet voimakkaasti kohonneita tuotantokustannuksia.

”Erityisesti ne biokaasulaitokset, jotka ovat investoineet varastoihin ja jotka voivat joustavasti tuottaa huippukulutuksen aikana sähköä ja lämpöä, pitäisi kansallisesti rajata tuottokaton ulkopuolelle”, Saksan bioenergia-alan etujärjestön johtaja Sandra Rostek korostaa.

Energiateollisuuden Leskelän mielestä asetus tuottokatosta on valmisteltu Brysselissä poikkeuksellisen huonosti.

”Pohjoismaissa suurin osa sähköstä myydään johdannaismarkkinoilla eikä siellä myydä jonkun tietyn tuotantolaitoksen sähköä. Kun tuottokatto otetaan käyttöön, on vaikea erotella, mikä osa sähköstä on tuottokaton piirissä”, Leskelä tähdentää.

Energiayhtiöiden tuottokatto on myös Suomessa haastava biopolttoaineilla sähköä ja lämpöä tuottaville laitoksille.

”Koko järjestelmän kannalta oleellista olisi, että nämä laitokset tuottavat sähköä nimenomaan silloin, kun hinta on korkeimmillaan. Kun tuottokatto tulee, yhtiöiden ei kannata tehdä sitä. Niiden kannattaa vain varmistaa, että edullista polttoainetta on riittävästi lämmön tuottamiseen talvella”, Leskelä erittelee.

Hänen mielestään on ymmärrettävää, että voimakkaan markkinahäiriön aikana energiayhtiöiden ylisuuria voittoja yritetään siirtää energialaskujen maksajille.

”Raha olisi kuitenkin parempi kerätä yritysten tuloksista, ei tuotannosta.”

Energiateollisuuden toimitusjohtaja muistuttaa lisäksi, että tuottokatto tuskin laskee sähkön hintaa merkittävästi tukkumarkkinoilla.

Vaikutus voi pikemminkin olla päinvastainen, jos tuotantomäärät laskevat. Tätä esimerkiksi Saksassa pelätään.