Joka toinen nuori toivoo nuorten ääntä esiin median ilmastonmuutoskeskustelussa

Kyselyyn vastanneista hieman yli puolet toivoo, että nuorten ääni ja mielipiteet ilmastonmuutoksesta kuuluisivat enemmän medioissa. Kuva: LEHTIKUVA / Markku Ulander

Ilmastonmuutos ja ympäristö ovat suomalaisnuorten keskuudessa suurin huolenaihe, mutta vain vajaa kolmannes nuorista kokee, että heidän äänensä kuuluu riittävästi asiaan liittyvässä keskustelussa, selviää Sanomalehtien Liiton kyselystä.

Kyselyn toteutti Kantar TNS verkkokyselynä 13–18-vuotiaille nuorille.

Vastaajista hieman yli puolet toivoo, että nuorten ääni ja mielipiteet ilmastonmuutoksesta kuuluisivat enemmän medioissa. Ilmastonmuutoksesta huolestuneista samaa toivoo kaksi kolmasosaa.

Kun nuoret saivat nimetä 12 vaihtoehdosta suurimpia huolenaiheitaan, yli 40 prosenttia nimesi ilmastonmuutoksen ja ympäristön tilan. Tytöistä aiheen valitsi yli puolet ja pojista vajaa kolmannes. Kyseessä oli silti suurin huolenaihe sukupuolesta tai iästä riippumatta.

Aihe erottuu selvästi kyselyssä verrattuna seuraavina mainittuihin vaihtoehtoihin, kuten sotiin, terrorismiin, syrjäytymiseen sekä omaan tai perheen taloustilanteeseen. Ne mainitsi hieman yli joka neljäs vastaaja.

Kaiken kaikkiaan ilmastonmuutoksesta on erittäin tai melko huolissaan vajaa kaksi kolmasosaa vastaajista. Tätä kysyttiin vielä erillisellä kysymyksellä nuorten ilmastoahdistuksen suuruudesta.

Nuoret kaipaavat toivoa

Ennen kaikkea nuoret kaipaavat ilmastouutisoinnissa juttuja siitä, miten ilmastonmuutos voidaan ratkaista. Tätä toivoi puolet vastaajista. Runsas kolmasosa puolestaan kaipasi tietoja siitä, mistä ilmastonmuutoksesta on kyse, sen seurauksista ja vinkkejä arjen ilmastotekoihin.

Toisaalta lähes puolet nuorista allekirjoitti väitteen, että ilmastonmuutoksesta puhutaan liikaa ja pelotellen.

"On tärkeää, että ilmastouutisoinnissa on mukana myös toivoa ja sen avaamista, mitä nuoret voivat asialle tehdä", mediakasvatusasiantuntija Hanna Romppainen Sanomalehtien Liitosta kommentoi kyselyn tuloksia.

Marras-joulukuun taitteessa tehtyyn kyselyyn vastasi 770 nuorta. Kyselyn virhemarginaali oli neljä prosenttiyksikköä suuntaansa.