Keskustan valiokuntajäsenet: Sitra joutaa harvennukseen
Eduskunnan maa- ja metsävaliokunnan jäsenet arvostelevat Sitran Jyrki Kataista metsätalouden alasajosta.
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan keskustajäsenenet puolustavat kaikkia hakkuutapoja eli harvennuksen ja jatkuvan kasvatuksen lisäksi myös avohakkuuta. Kuva: Markku VuorikariKeskustan maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenet arvostelevat Sitraa maa- ja metsätalouden vastustamisesta. Taustalla on yliasiamies Jyrki Kataisen tuore arvio MT:ssä, jonka mukaan avohakkuissa ei ole järkeä. Hän puoltaa myös jatkuvan kasvatuksen lisäämistä.
"Politikoiva Sitra joutaa harvennukseen ja resurssien arviointiin – metsien eri hakkuutavat eivät ole ristiriidassa keskenään", keskustan valiokuntajäsenet Anne Kalmari, Mikko Kärnä, Juha Pylväs sekä Mikko Savola kirjoittavat tiedotteessa.
"Sitra ei tehtävänsä mukaisesti puolusta luonnonvarojen kestävää käyttöä, vaan päinvastoin vastustaa maa- ja metsätaloutta. Sitran johtaja Mari Pantsar on osoittautunut tuotantoeläinvihamieliseksi ja Jyrki Kataisen rooliksi näyttää muodostuvan metsätalouden alasajo."
Keskustalaiset katsovat, että Sitran rahat tulisivat paremmin käyttöön, mikäli ne osoitettaisiin Luonnonvarakeskukselle kestävän käytön edistämiseksi.
"Luonnon monimuotoisuutta ei paranna siirtyminen vain yhdentyyppisiin metsiin, vaan keskusta haluaa metsiin sekakäyttöä”. Puolue tavoittelee sekä hiilinielujen vahvistamista että uusia investointeja puunkäytön lisäämiseksi Suomessa.
"Metsien eri käyttömuodot eivät ole ristiriitaisia, vaan ne ovat yhteen sovitettavissa biotalouden kanssa."
Jatkuva kasvatus ei valiokunnan jäsenten mielestä missään tapauksessa sovellu kaikille metsätyypeille. "Keskusta kannattaa nykyisen metsälain mahdollistamia toimenpiteitä.
Metsänomistajilla on monipuoliset hakkuu- ja kasvatusmenetelmät käytössään."
Valiokuntajäsenten mukaan jatkuvan kasvatuksen metsät ovat kyllä monen silmiin kauniimpia kuin hetkelliset avohakkuuaukeat. "Kuitenkin aiempia avohakkuumetsiä ovat myös komeat mäntykankaat, sekametsät, lehdot ja taimikot, ei pelkät puolukkaa kasvavat aukot."
Suomessa puuston vuotuinen kasvu on 1970-luvulta lähtien ollut selvästi poistumaa suurempi. Puusto vuotuinen kasvu on 108 miljoonaa kuutiometriä, kun esimerkiksi vuonna 2019 hakkuukertymä oli 73 miljoonaa kuutiota.
"Avohakkuissa on usein järkeä. Tällä menetelmällä on saatu aikaiseksi kaikki ne komeat hiiltä sitovat tukkipuiksi muuttuneet metsät, joita Suomessa kasvaa. Hyvä taimiaines hakkuun jälkeen lisää kasvua yli 20 prosenttia"
"Myös jatkuvassa kasvatuksessa on järkeä, siellä minne se soveltuu."
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
