Tulisijan ilmansaanti ei ole itsestään selvää – vältä sudenkuopat, kun suunnittelet takkaa taloon

Tulisija kannattaa suunnitella osana lämmitys­järjestelmän kokonaisuutta. 

Tulisijan hankkiminen on lähes itsestäänselvyys suomalaisessa omakotirakentamisessa.

Rakennustutkimus RTS:n mukaan viime vuonna uusista pientaloista 90 prosenttia varustettiin tulisijalla. Keskimäärin tulisijoja rakennettiin 1,2 uutta pientaloa kohti.

Aikaisemmin tulisijallisten talojen osuus on ollut vieläkin korkeampi. Osuutta ovat laskeneet uudenlaiset, rakennusliikkeiden tarjoamat yhtiömuotoiset pientalot. Niissä tulisija on vain 40 prosentissa uudistaloista.

Nykytalojen tiiviys ja talotekniikan kehittyminen ovat muuttaneet tulisijojen suunnittelun aikaisempaa vaativammaksi. Se näkyy jo rakennuslainsäädännössäkin.

Tänä vuonna voimaan tulleen asetuksen mukaan tulisijan ilmansaanti vaatii erityissuunnittelijan tekemän suunnitelman. Sen on tarkoitus varmistaa, että ilmanvaihtojärjestelmä toimii hallitusti eivätkä rakennuksen paineet muutu haitallisesti.

Hallitsemattomasti toimiva ilmanvaihtojärjestelmä voi aiheuttaa tulisijan savuttamista sisälle. Tulisijan teho ja koko kannattaa mitoittaa asiantuntijan avulla juuri asuntoon sopivaksi, jotta lämpöä ei tule liikaa eikä liian vähän.

Asiantuntijaa tarvitaan joka kohdassa suunnittelusta alkaen, korostaa koulutussuunnittelija Hannu Murtokare Nuohous­alan keskusliitosta.

”Optimitilanne olisi, jos suunnitteluvaiheessa olisi tiedossa, millaista tulisija-savupiippuyhdistelmää ollaan rakentamassa. Suunnittelupöydällä voi vielä vaikuttaa yhdistelmän sijoittamiseen niin, että tulisijan hyödystä saataisiin mahdollisimman paljon irti.”

Mikä tahansa sijainti on periaatteessa mahdollinen, mutta energian hyödyntämiseksi paras paikka olisi talon keskellä. Yksi vaihtoehto on vesikiertoiseen lämmitykseen yhdistetty hybriditakka.

Tulisija kannattaa suunnitella osana lämmitysjärjestelmän kokonaisuutta. Tulisijan etuna on, että sen avulla voi tuottaa nopeasti lisälämpöä hitaasti säätöihin reagoivan lattialämmityksen tueksi. Suosituimpia ratkaisuja on tulisijan hyödyntäminen lämpöpumpun täydentäjänä.

Tulisijan ja hormin yhteensopivuus on vaaran ja erehdyksen paikka. Hormin tulee kestää tulisijasta johdettujen savukaasujen maksimilämpötila. Yhteensopivuudet tulee varmistaa laitevalmistajilta.

Ilmanvaihtojärjestelmän säädöissä pitää ottaa huomioon tulen vaatima korvausilma. Muuten takka vetää alipaineen voimalla ilmaa sieltä, mistä sitä on saatavilla.

Ongelmia syntyy, jos savuhormi alkaa toimia korvausilman reittinä. Liesituulettimen ja keskuspölynimurin käyttö saattavat muuttaa vedon suunnan niin, että savu ja häkä tunkevat tulisijasta sisälle.

Uudisrakentajan ohella remontoijak in saattaa yllättyä, Murtokare huomauttaa.

”Ongelmia on havaittu myös saneerauskohteissa. Esimerkiksi ikkunaremontin yhteydessä korvausilmajärjestelyt ovat saattaneet unohtua tai ne ovat muuttuneet niin, että tulisija-savu­piippuyhdistelmä ei toimi toivotulla tavalla ja häkää kulkeutuu huoneilman mukaan.”

Uudenlaiset, paineen muutoksista johtuvat vaaratilanteet ovatkin yleistyneet. Häkävaroitin kannattaa hankkia.

”Tällä hetkellä se on suositus, mutta emme näkisi huonona asiana, jos se määrättäisiin palovaroittimen tavoin pakolliseksi tulisijalla varustettuihin rakennuksiin.”