Hartwallin tehdashalliavautui taiteelle
Hiottu ja lakattu betonilattia saa aikaan taidenäyttelyille ihanteellisen valaistuksen Gumbostrandissa. Satu Pitkänen Kuva: Viestilehtien arkistoSIPOO (MT)
Hartwallin suvun vanha teollisuuskiinteistö Sipoon Gumbostrandissa oli jäänyt tyhjilleen 2000-luvun alussa. Kylä haluttiin kuitenkin pitää elävänä.
”Vanhat tehdastilat ovat ongelma. Ne vain maksavat, vanhenevat ja rappeutuvat. Niillä on myös ihmeellinen pyrkimys täyttyä romulla”, sanoo tehtaan ja taidekeskuksen omistajasuvun edustaja John Hartwall.
”Rakennuksen kunnostamiseen meni hieman toista vuotta. Suhteellisen pieni porukka hääri täällä tehden töitä pikkuhiljaa,” lisää Hartwall.
Taidekeskus työllistää viisi vakituista työntekijää ja saman verran tilapäisapua.
Esikuvaa ei Gumbostrand Konst & Form -keskukselle ole. Ensin tiloihin pohdittiin käsityöpajaa esimerkiksi puusepille.
Sitten ideaa laajennettiin keramiikkaan ja tekstiiliin. Kun keskuksen johtaja Charlotta Björkendahl tuli mukaan, alkoi ajatus taidekeskuksesta selkiytyä.
”Tilaa oli niin valtavasti, ettei koko hallia voinut täyttää myytävillä tuotteilla. Siitä olisi tullut rihkamakauppa.”
”Joku kysyikin minulta, että miten teillä on näin suuret tilat. Vastasin, että perhana, kun ei ollut pienempiä”, nauraa John Hartwall.
Osana taidekeskusta toimii myös ravintola. Brunssi on ollut suosittu viikonloppuisin.
”Helppoa, mutkatonta ja kotimaista lähituotantoa”, määrittelee Charlotta Björkendahl tarjontaa.
”Täällä myydään salaattia lautasineen”, vinkkaa John Hartwall pilke silmäkulmassa. Aterian jälkeen asiakkaat voivat siis ostaa myymälästä kodin hyöty- ja sisustusesineitä.
Näyttelyitä keskuksessa on tähän mennessä ollut neljä. Helmikuussa järjestettiin taidehuutokauppa, jolle tulee jatkoa syyskuussa.
”Huutokaupoissa myydään ainoastaan ensimyyntiin tulevia teoksia. Ensimyyntiä huutokaupassa ei juurikaan harrasteta Suomessa”, huomauttaa Björkendahl.
Talvella keskus oli auki perjantaista sunnuntaihin. Heinäkuun alkupuolelta alkaen Gumbostrandin kesäaukiolo pitää ovet avoinna myös keskiviikkoisin ja torstaisin.
”Ihmiset voivat tulla ostoksille ja ravintolaan, ja siinä sivussa katsoa näyttelyä. Pääsymaksua ei ole.”
”Varsinainen kesänäyttely alkaa 5. heinäkuuta. Siinä on mukana 300 taiteilijaa”, luettelee kuraattori Marjukka Uusitalo.
Kesäkuun loppuun asti Gumbostrandissa on esillä ”Me kolme – Outi, Janne ja Oliver”, jossa Outi Heiskanen, Janne Laine ja Oliver Rasmussen esittelevät grafiikkaa ja maalauksia yhteisnäyttelyssä.
”Näyttelytila on korkea. Sinne tulee paljon luonnonvaloa. Hiottu ja lakattu betonilattia antaa teoksille hyvän kontrastin”, kuvailee Uusitalo.
Gumbostrand on kaunis rannikkokylä, jossa on vierasvenesatama. Taidekeskuksen miljöö sopii kylään saumattomasti.
”Tämä oli täysin saaristoa, kun perheemme asettui tänne vuonna 1919”, kertoo John Hartwall.
Gumbostrandissa valmistettiin alun perin metalliosia keraamisia pullonkorkkeja varten. Sittemmin rautalangasta syntyi rullakkoja logistiikan tarpeisiin.
Hauska sattumus oli, kun talvella nuorien taiteilijoiden näyttelyssä oli mukana teos, joka oli valmistettu vanhaan postirullakkoon. Tuo rullakko oli alun perin valmistettu juuri Gumbostrandin tehtaassa.
”Toivomukseni on, että näyttelyissä on mukana ainakin osaksi nuoria taiteilijoita. Heillä on korkea kynnys saada teoksiaan esille. Me emme ota vuokraa taiteilijoilta”, muistuttaa John Hartwall.
Tämä tehnee Gumbostrandin taiteilijoiden keskuudessa kiinnostavaksi ja haluttavaksi näyttelyiden järjestämispaikaksi.
SATU PITKÄNEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
