Unet johdattavatitsetuntemuksen lähteille
Unet voivat kutsua ihmistä uudella tavalla, jos rutiininomainen elämänkulku katkeaa tai elämää on arvioitava uudelleen. Joskus unet ovat osa ihmisen kasvua lapsesta alkaen.
Psykoterapeutti, uniohjaaja Anne Lindholm-Kärki haluaa auttaa ihmisiä ymmärtämään uniaan ja niiden symboliikkaa.
”Unet ovat minun kutsumukseni elämässä. Olen kirjoittanut lapsesta alkaen unia, ja silloin koin ne Taivaan Isän lohdutuksena tai viestinä. Olin eräällä tavalla kahden maailman kulkija.”
”Vaikka perheessäni ei unista juurikaan puhuttu, isälläni oli läheinen suhde eläimiin ja luontoon. Siinähän me olemme yhteydessä myös omaan luontoomme.”
Lindholm-Kärki on julkaissut tänä syksynä teoksen Uni tuntee sinut – unet voimaantumisen ja ammatillisen ohjauksen välineenä. Hän toimii myös kouluttajana. Ammattinimike uniohjaaja on patentoitu ja rekisteröity.
Unien tutkiminen ja unipäiväkirjan kirjoittaminen eheyttää ihmistä. Se tarjoaa läheltä löytyvän keinon henkisen hyvinvoinnin parantamiseen.
Kuka minä olen? Mikä on elämäni tarkoitus? Millainen on minun elämäni tarina tällä hetkellä?
Uni voi kuvata unennäkijän tilannetta tässä hetkessä tai näyttää suunnan, mihin hän on kehittymässä.
”Eräässä uniryhmässäni oli nainen, joka oivalsi unen viestin, ettei hän halua jatkaa samaa käytöstä omalle lapselleen kuin oli saanut äidiltään. Hän teki luopumisen rituaalit ja päätti uudistaa suunnan. Sain myöhemmin lapselta viestin, että sano sille unihemmolle, että se todella tepsi”, Lindholm-Kärki kertoo.
Unien tulkinnalla on vuosituhansia kestänyt historia.
Vanhin teos on Efesoksessa 100-luvulla syntyneen Artemidoros Daldislaisen Suuri Unikirja. Se vaikutti länsimaiseen unentulkintaperinteeseen ja antoi virikkeitä Sigmund Freudin Unien tulkinnalle sekä psykoanalyysille.
Carl Gustav Jungin teoriaan kuului käsitys ihmiskunnan kollektiivisesta piilotajunnasta ja unien arkkityypeistä. Jungilaisen käsityksen mukaan unen symbolit, henkilöt tai paikka voivat edustaa unennäkijän mielen eri osia.
Unet ovat syvästi henkilökohtaisia. Toisen ihmisen unia ei tulisi tulkita, koska jokainen on oman unensa paras asiantuntija.
Hevosta pelkäävälle henkilölle hevonen unen symbolina merkitsee toisia asioita kuin hevosharrastajalle. Putoaminen tai takaa-ajo ovat tavallisia painajaisten uniteemoja.
”Jos unessa kokee voimakkaan pettymyksen, voi ajatella, onko ollut pettynyt johonkin tiettyyn asiaan tai ihmiseen lähipäivinä. Painajaisunet kannattaa aina kirjoittaa ylös. Unessa koettu voimakas pelko voi ilmentyä esimerkiksi putoamisena. Mikä on alkanut pelottaa arkielämässä?” Lindholm-Kärki sanoo.
Unipäiväkirjaa kirjoitetaan itselle eikä yleisölle. Kirjoittamalla henkilö kertoo sisäistä tarinaansa ja rakentaa identiteettiään. Tutkimusten mukaan unipäiväkirjan kirjoittaminen ei ole suomalaisten keskuudessa kovin tavallista.
Taustalla vaikuttavat historialliset ja kulttuuriset syyt, vanhan kansan uskomukset ja kielteiset käsitykset unista. Suomalaisten kansalliseepoksessa Kalevalassa unet ovat hyvin vähän esillä. Moni muistaa sananlaskun ”joka uniaan uskoo, se varjoaan pelkää”.
”Koulutuksissani ja luennoillani olen huomannut kolmenkymmenen vuoden aikana, että aika on nyt erilainen. Ihmiset ovat valmiita vastaanottamaan ja luomaan yhteyden omaan sisäiseen maailmaansa. Intuitio on tullut salonkikelpoiseksi”, Lindholm-Kärki toteaa.
Taiteilijoille, tutkijoille ja tiedemiehille unet ovat luovuuden lähde. Unet ovat antaneet idean Tohtori Jekyllille ja Mr. Hydelle,
Frankensteinin hirviölle ja Puhdistus-oopperalle.
Suomalaiset kirjailijat Marja-Liisa Vartiosta Väinö Kirstinään, Sirkka Laineesta Bo Carpelaniin ja Märta Tikkasesta Eeva-Liisa Manneriin ovat ammentaneet unista luovuutta kirjailijan työhön.
Kirjailija Anita Konkka on tutustunut omaan unimaailmaansa abiturienttikeväästä alkaen.
Teoksessaan Nainen unen peilissä Konkka tarkastelee unipäiväkirjojaan kolmenkymmenen vuoden ajalta. Unet liittyvät arkipäivän haasteisiin, ihmissuhteiden selvittelyyn ja kirjailijan työhön.
”Unet ovat olennaisen tärkeitä, koska niistä tulee ideoita. Usein kirja lähtee unen kuvasta liikkeelle. Romaanin kirjoittamisen alkuvaiheessa unet ovat hyvin voimakkaita, mutta katoavat aineiston työstämisvaiheessa”, Konkka kertoo.
Konkka on osallistunut erilaisiin uniryhmiin 1980-luvun lopusta lähtien. Jotkut niistä ovat olleet kansainvälisiä ja kokoontuneet verkossa.
Unityöskentely ei vaadi välttämättä tapaamista kasvokkain tai ulkopuolista ammattiohjaajaa. Verkkoryhmät ovat jokaisen ulottuvilla.
”On hyvä, että voi vaihtaa kokemuksia. Jokainen näkee unia, mutta kaikki eivät niitä välttämättä muista.”
”Eräässä ryhmässä oli mukana tyttö Serbiasta, joka kirjoitti unistaan keskeltä Belgradin pommituksia vuonna 1999. Me toiset ympäri maailmaa yritimme auttaa häntä jaksamaan.”
Unet kulkevat mukana koko ihmisen elämän ajan. Ihminen näkee yössä keskimäärin sata minuuttia unta.
Unennäköä on neurologisissa tutkimuksissa verrattu flow-tilaan. Kaikkien ei tarvitse olla kiinnostunut unista eikä niitä tarvitse muistaa, jos siihen ei ole halua.
”Jos unet eivät kutsu, senkin voi hyväksyä ja antaa olla”, Lindholm-Kärki sanoo.
”Toisaalta unet herättävät jokaisessa piilevän luovuuden ja johtavat parempaan itsetuntemukseen. Unista voi piirtää kuvia, kirjoittaa vapaata tajunnanvirtaa, kuvata symboleita tai työskennellä unien kanssa ryhmässä.”
Unen rajat asettuvat sille portille, jonka läpi ihminen on valmis kulkemaan. Monet elämän vaikeudet paljastuvat uudella tavalla. Unet eivät anna valmiita ratkaisuja, vaan ne on jokaisen ihmisen tehtävä itse.
PIRJA PELTOMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
