Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Työterveyshuolto voi ehkäistä eläinsuojelurikkomuksia

    Työterveyshuoltoon liittyminen saattaisi ehkäistä vakavia eläinsuojelurikkomuksia.

    Kehittämispäällikkö Jukka Mäittälä Työterveyslaitoksen alaisesta maatalousyrittäjien työterveyshuollon keskusyksiköstä vahvistaa ajatuksen.

    ”Yleensä eläinsuojelurikokset liittyvät siihen, että tilan yrittäjillä on henkistä pahoinvointia. Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon piirissä pystyttäisiin varhaisemmassa vaiheessa puuttumaan jaksamisongelmiin ja pahoinvointiin ennen kuin se kärjistyy niin pitkälle, että eläimet jäävät hoitamatta.”

    ”Jos olisi säännölliset terveystarkastukset ja tilakäyntejä tehtäisiin – eli ihmiset olisivat seurannassa sanan positiivisessa mielessä –, uskon, että sillä voisi olla ehkäisevä vaikutus eläinten hoitamatta jättämiseen.”

    Myel-vakuutetuista maatalousyrittäjistä työterveyshuoltoon on liittynyt 38 prosenttia.

    Maatalousyrittäjien eläkelaitos on luvannut nostaa osuuden 70 prosenttiin viidessä vuodessa.

    Kotieläinagronomi Kirsi Vienolan mukaan suurimmat jaksamisongelmat ovat nimenomaan lypsykarjatiloilla ja lihanautapuolella. Vienola on tehnyt MTK:lle selvityksen kotieläintuottajien hyvinvoinnin yhteydestä tuotantoeläinten hyvinvointiin.

    Työterveyshuollon piirissä on 70 prosenttia lypsylehmätilojen yrittäjistä.

    ”On keskustelun aihe, olisiko työterveyshuolto pakollinen kotieläintiloille.”

    MTK ei kannata työterveyshuollon pakollisuutta, mutta sitoutumisastetta tulisi saada nostettua. Maatalousyrittäjien työhyvinvointia kartoittanut työryhmä nosti sen ykköskehittämiskohteeksi.

    ”Systemaattinen kansallinen markkinointi voisi tehdä paljon. Valtakunnallinen toimija, joka markkinoisi ja katsoisi perään, että palvelut ovat hyvin saatavissa ja tuottajia kiinnostavia, on puuttunut”, sanoo MTK:n maaseutuyrittäjyysjohtaja Timo Sipilä.

    Työterveyshuollon piiriin kuulumattomien avun tarvetta ei välttämättä tunnisteta. Tarjolla olevien palveluiden käytöstä vetäytyvät pois niitä eniten tarvitsevat.

    ”Jos on jo häikkää jaksamisen kanssa, koitetaan selviytyä päivästä toiseen ja pyörittää arkea. Kaikki uusi, kuten kuinka työterveyspalvelut ostettaisiin itselle, tuntuu raskaalta ja ylivoimaiselta päätökseltä”, Mäittälä sanoo.

    ”Ne, jotka pitäisi saada työterveyden piiriin, eivät itse enää kykene siitä päätöstä tekemään.”

    Ratkaisu on Mäittälän mukaan tuotannon ympärille rakentuva, muun muassa neuvonnasta, lomituksesta, kaupasta ja jatkojalostuksesta rakentuva yrittäjän tukiverkko.

    ”Varhaisen välittämisen ajatus on äärimmäisen tärkeä, kun monet harjoittavat maataloutta niin syrjässä keskuksista, ettei välttämättä naapuriinkaan ole mitään kontaktia.”

    Tutkimuksissa on Vienolan mukaan tullut esille, että tiloilla käyvät eri alojen ammattilaiset toivovat koulutusta ongelmiin puuttumiseen.

    ”Siinä astutaan toisen ammattialueelle. Neuvojasta voi tuntua, ettei ongelmista kehtaa sanoa.”

    MTK-Punkaharjun puheenjohtaja, lypsykarjatilan emäntä Kirsti Laamanen pohtii, olisiko syytä löyhentää tiettyjen viranomaisten välistä vaitiolovelvollisuutta.

    ”Työterveyden ja lomatoimiston vuoropuhelu voisi olla terveellistä”, Laamanen sanoo.

    ”Lomatoimisto voisi ottaa yhteyttä työterveyteen, jos lomia on paljon pitämättä. On ollut tapauksia, että henkilö on ollut oikeutettu sairaslomaan, mutta ei ole ottanut yhteyttä lomatoimistoon, tai sijaisapua ei ole pystytty järjestämään. Tässä tapauksessa olisi ollut hyvä, että työterveyshoitaja asiakkaan kanssa ja hänen luvallaan olisi neuvotellut lomatoimiston kanssa sijaisavusta kun kyseessä oli vakava työuupumus.”

    Vienola on huolissaan pienistä ja keskisuurista tiloista. Pienet kotieläintilat ovat liittyneet työterveyshuollon pariin isoja harvemmin.

    ”Suomessa panostetaan aika paljon isoihin tiloihin, ne nähdään tulevaisuuden tiloina. Ongelmat ovat mielestäni keskittyneet pienille ja keskisuurille tiloille. Siellä tuottajat eivät panosta omaan hyvinvointiinsa yhtä paljon kuin isoilla tiloilla, joita hoidetaan useammin bisnesmentaliteetilla.”

    Investoinnit ovat keskittyneet isoille tiloille.

    ”Eläinten hyvinvointitukikin on ehkä painottunut enemmän isommille tiloille.”

    PAULA LIESMÄKI

    Avaa artikkelin PDF