Oppilaitokset kehittävät puutarha-koulutusta vastaamaan työelämän tarpeita
Puutarha-ala tarjoaa tulevaisuudessa monenlaisia työtehtäviä. Nuoria ei kuitenkaan hakeudu alalla riittävästi, sillä matalat palkat ja töiden sesonki-luonteisuus eivät houkuttele. Pekka Fali Kuva: Viestilehtien arkistoNyt pitää nostaa kissa pöydälle ja puhua rakentavassa hengessä siitä, millaiseksi puutarhatuotannon oppilaitosten koulutusta pitää kehittää, sanoo paikanjohtaja Ann-Mari Rosenqvist-Berg Axxell Utbildningistä.
Erityisesti työnantajien ja heitä edustavien järjestöjen toivotaan kertovan avoimesti, millaisia ammattilaisia alalle tarvitaan, painottaa projektipäällikkö Hanna Tajakka.
Naiset ovat mukana viime viikolla alkaneessa hankkeessa, joka valmistelee puutarha-alan toisen asteen koulutuksen kehittämisstrategiaa vuosille 2014–2034.
Hankkeen toimeksiantaja ja suurin rahoittaja on Opetushallitus. Kolmanneksen kuluista maksavat mukana olevat oppilaitokset.
Axxell Utbildning kantaa vastuun siitä, että strategia valmistuu.
Sitä, millaista koulutusta tarvitaan, selvitetään sekä valtakunnallisesti että alueellisesti.
Tutkintojen sisällöt ja niiden vastaavuus työelämän tarpeisiin katsotaan läpi. Lisäksi tutkitaan, millaiset mahdollisuudet ammattitutkinnoista on edetä ammattikorkeakouluihin ja yliopistoon.
Alueellisen tarkastelun kohteena on erityisesti se, olisiko alueella olevan oppilaitoksen järkevää erikoistua antamaan tietynlaista opetusta.
Myös oppilaitosten välinen yhteistyö ja sen kehittäminen joutuu suurennuslasin alle. Parannettavaa ja mahdollisuuksia on sekä puutarha-alan sisällä että muiden oppilaitosten välillä.
Tutkintoon voisi olla hyvä lisätä opintoja esimerkiksi matkailun tai liiketalouden puolelta, sanoo hankkeessa mukana oleva opettaja Mats Wikström.
Ideoita ja mallia otetaan maista, joissa olosuhteet vastaavat meikäläisiä. Esimerkkejä sopivista maista edustavat Pohjoismaat, Kanada ja Itävalta, kertoo Wikström.
”Ihanne olisi, jos ammattilainen olisi ammattilainen riippumatta siitä, missä maassa hän työskentelee”, Tajakka sanoo.
”Tietyt perustaidot esimerkiksi kasvinsuojelussa pitäisi hallita, vaikka jokainen maa sisältää omat erikoisuutensa.”
Erityisesti tämä koskee Suomeen tulevia ulkomaalaisia puutarhatyöntekijöitä, mutta myös ulkomaille töihin lähteviä suomalaisia puutarha-ammattilaisia.
Vielä on aikaista arvioida, sisältääkö strategia ehdotuksia organisaatiomuutoksista, Rosenqvist-Berg vastaa kysymykseen mahdollisista oppilaitosten lakkauttamisista.
Toisen asteen puutarhakoulutuksen ongelma on, että hakijoita ei ole riittävästi. Erityisesti suoraan peruskoulusta tuleville olisi aloituspaikkoja tarjolla.
Strategiaa tehtäessä yhtenä asiana mietitään, miten alaa ja koulutusta tehtäisiin nuorille tutuksi.
Puutarhat ja kasvihuoneet sijaitsevat syrjässä ja viherrakentamisen työmaat on usein suljettu ulkopuolisilta. Niinpä käsitys alan töistä on ruohonleikkaamista tai kasvimaan kitkemistä.
”Ala ei ole mediaseksikäs”, Tajakka toteaa puoliksi leikillään.
Yksi painava syy on palkkaus. Ammattitutkinto esimerkiksi lvi- tai rakennusalalta takaa puutarhuria paljon korkeammin palkatun työn.
Strategian ohjausryhmä luottaa siihen, että puutarhat, viherrakentaminen ja kukkakaupat tarjoavat tulevaisuudessa entistä enemmän työpaikkoja.
Ammattilaisia tarvitaan sekä kaupungissa että maaseudulla.
Kaupungistuva yhteiskunta tarvitsee viheralueita ja ruuantuotanto on pidettävä omissa käsissä, Tajakka kiteyttää.
MAIJA ALA-SIURUA
www.axxell.fi/fi/aloitussivu/
projektit/puutarha-alan-
koulutuksen-kehittaemisstrategia
Tietyt
perustaidot
esimerkiksi kasvinsuojelussa pitäisi hallita, vaikka
jokainen maa
sisältää omat
erikoisuutensa.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
