Peltoalan käyttö tehostuu tilusjärjestelyin
Arto Salo (vas.), Kari Keski-Rauska, Tero Laitinen ja Erkki Raittila ovat tyytyväisiä tilusjärjestelyihin Teuvan Perälässä. Jukka Koivula Kuva: Viestilehtien arkistoTEUVA (MT)
Teuvan Perälässä tehdyt tilusjärjestelyt saatiin valmiiksi vuosi sitten. Kaikkiaan 55 tilaa oli osallisena 410 hehtaarin peltoalan uudelleenjärjestelyssä.
Samalla peltoaukealla sijaitsee usein monen viljelijän kapeita peltolohkoja, joiden hajanaisuuteen tilusjärjestelyillä puututaan.
”Tavoitteena on suurten, yhtenäisten peltolohkojen luominen. Kun viljelijä ottaa koko pellon käyttöönsä, muut viljelijät saavat korvaavia lohkoja muualta”, toimitusinsinööri Juha Patana maanmittauslaitoksesta avaa.
Tilusjärjestelyillä lohkoja yhdistellään siten, että mahdollisimman suuri osa viljelijän käyttämästä peltoalasta sijaitsee samassa paikassa.
Tilusjärjestelyt helpottavat useimmiten erityisesti viljelijöiden itsensä työtä. Silti niitä kohtaan ilmenee toisinaan vastarintaa.
”On tärkeää, että työ on viljelijälähtöistä ja aloite tulee heiltä. Tilusjärjestelyjä suunnittelevien Maanmittauslaitoksen ja insinöörien on kyettävä ymmärtämään myös kipukohtia, joita saattaa ilmetä”, MTK-Etelä-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Yrjö Ojaniemi toteaa.
”Maatiloilla on paljon tunnearvoa pelissä. Monesti jokin peltotilkku on kuulunut samalle suvulle sukupolvien ajoin. Hyvä ja perusteellinen valmistelu auttaa paljon”, Ojaniemi sanoo.
Viljelijä Erkki Raittilan mukaan maatalousyrittäjät kiittelevät tilusjärjestelyjä useimmiten jälkikäteen.
”Aina puhutaan isäntien välisistä riidoista, mutta Perälässä ei mitään sellaista tapahtunut. Mielestäni tämä on ollut niin järkevä ja hyvä hanke kuin olla ja voi”, Raittila kehuu.
Parhaat mahdollisuudet tilusjärjestelytoiminnalle ovat Etelä-Pohjanmaalla. Muita otollisia alueita ovat Pohjanmaa, Satakunta ja Varsinais-Suomi.
Etelä-Pohjanmaan alueella on saatettu useita tilusjärjestelyhankkeita onnistuneesti loppuun.
”Tämä on juuri sellaista aluetta, jossa rakennekehitys on ollut hyvin voimakasta. Tilusten malli ja pirstoutuminen on jäljessä siitä, mitä sen pitäisi olla, Yrjö Ojaniemi pohtii.
”Täällä on paljon pitkiä kapeita sarkoja ja pilkottuja peltoja peruina sotienjälkeiseltä ajalta.”
JUKKA KOIVULA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
