MT-kysely: Suvivirsi pitäisi laulaa kevätjuhlassa, sanoo lähes neljä viidestä suomalaisesta

1.-3. luokkalaiset oppilaat lauloivat Suvivirttä rehtori Juho Pahajoen johdolla kevätjuhlaharjoituksissa torstaina 22.5. vanhassa juhlasalissa Matti Lohen koulussa Rautavaarassa. Kuva: Timo Villanen

Suvivirsi pitäisi laulaa koulujen kevätjuhlassa, sanoo lähes 80 prosenttia suomalaisista MT-kyselyssä.

Sekä maaseutumaisten kuntien että pääkaupunkiseudun asukkaista enemmistö toteaa, että Suvivirsi pitäisi laulaa lukuvuoden yhteisissä päättäjäisissä. Maaseutumaisissa kunnissa kyseisen laulun kannattajia asuu 76 prosenttia, kun taas pääkaupunkiseudulla heitä on 75 prosenttia.

Naiset suhtautuvat Suvivirteen hieman myönteisemmin kuin miehet. 81 prosenttia naisista ja 77 prosenttia miehistä toteaa, että Suvivirren pitäisi soida kevätjuhlassa.

10 prosenttia suomalaisista sen sijaan sanoo, että Suvivirttä ei pitäisi laulaa kouluissa. 11 prosenttia suomalaisista ei osaa vastata kysymykseen.

Opetushallitus hyväksyy yksittäiset uskonnolliset elementit koulun juhlassa. Suvivirren laulaminen ei tee kevätjuhlasta uskonnon harjoittamista. Uusia linjauksia koulujen juhliin ei ole tällä hetkellä valmisteilla Opetushallituksessa.

Pohjois-Savon Rautalammilla sijaitsevassa Matti Lohen koulussa Suvivirsi lauletaan tänäkin keväänä sekä ylä- ja alakoulun kevätjuhlassa että Kerkonjoen kyläkoulussa. Rehtori Juho Pahajoen mukaan vanhemmat ja opettajat toivovat tätä laulua kevätjuhlaan.

Pahajoki näkee Suvivirren tärkeänä osana suomalaista kulttuuria. Hän ei näe syytä, miksi kristilliset elementit eivät saisi heijastua suomalaiseen kulttuuriin.

”Minulle Suvivirsi antaa tunteen siitä, että lukuvuosi on saatu pakettiin, se vain kuuluu kevätjuhlaan. Laulu on ylistys kevään ja luonnon heräämiselle”, Pahajoki sanoo.

Rehtori itse ei kuulu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, mutta häntä ei haittaa, vaikka perinteisessä virressä kiitetään Jumalaa.

”Vaikka Suvivirren uskonnollinen osuus ei olisi oman ajatusmaailmaan mukainen, voi se silti koskettaa sekä uskonnollisia että ei-uskonnollisia ihmisiä”, Pahajoki uskoo.

Suvivirsi raikasi Matti Lohen koulun vanhassa juhlasalissa kevätjuhlaharjoituksissa. Eturivissä oppilaat Vellamo Jääskeläinen, Luukas Haukka, Mark Dovmat. Takana vasemmalta Viljami Haukka, Konsta Udd ja Aino Manninen. Kuva: Timo Villanen

MT-kyselyn mukaan suhtautuminen Suvivirteen on sitä myönteisempää, mitä vanhempi suomalainen on kyseessä. Eniten laulua kannattavat yli 65-vuotiaat naiset ja miehet.

Esimerkiksi yli 65-vuotiaista naisista 93 prosenttia sanoo Suvivirren kuuluvan koulun kevätjuhlaan, kun samanikäisistä miehistä 87 prosenttia sanoo niin.

Hieman kielteisemmin Suvivirsi-perinteeseen suhtautuu 18–30-vuotiaat naiset ja miehet. Nuorista miehistä 27 prosenttia katsoo, että Suvivirttä ei pitäisi laulaa lainkaan kevätjuhlassa, kun taas nuorista naisista 15 prosenttia on tätä mieltä.

Silti enemmistö kaikista ikäryhmistä haluaa, että Suvivirttä laulettaisiin kouluissa.

Rehtori Juho Pahajoki korostaa, että kaikkia uskonto- ja katsomustaustoja pitää kunnioittaa kouluissa, myös Suvivirren laulamisen kaltaista merkittävää kulttuurista perinnettä. Kuva: Timo Villanen

Kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten kannattajat ovat innokkaimpia Suvivirren suosijoita. 91 prosenttia perussuomalaisia aiemmin äänestäneistä sanoo Suvivirren kuuluvan kevätjuhlaan.

Kokoomusta ja keskustaa äänestäneistä yhdeksän ihmistä kymmenestä haluaa Suvivirttä laulettavan kevätjuhlassa. Kaikki kristillisdemokraatit katsoivat Suvivirren kuuluvan kevätjuhlaan, vaikkakin otanta on pieni.

Ainoastaan vasemmistoliittoa aiemmin äänestäneistä enemmistö ei kannata Suvivirren laulamista. Tulos on kuitenkin pienen otannan vuoksi epätarkka mutta ei merkityksetön.

Kyselyn toteutti MT:n tilauksesta Kantar Agri. Kysely teetettiin huhtikuussa 2024. Siihen vastasi yhteensä 1 044 henkilöä. Osaotosten tulokset ovat suuntaa-antavia.

Tulos on painotettu vastaamaan Suomen väestöä. Koko kyselyn virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.